Suomalaiset verkkokaupan menestystarinat osa 2.

Maailma pienenee, ajankulku kiihtyy ja asioiden taustalla olevat systeemit monimutkaistuvat. Digitalisaatio on tullut jäädäkseen ja se muuttaa asioita pysyvästi ja kouriin tuntuvasti, taistelimme sitä vastaan tai sen puolesta. Toisaalla näemme sukupolvemme suurinta murrosta kun automatisaatio ja kehittyneet koneidenväliset prosessit rakentuvat autonomisiksi toimijoiksi, jossa ihmiset erehtyväisyys ja inhimillisyys pääsevät apupojan rooliin. Muutoksella on kuitenkin aina vastavoima ja läntinen edistyksellinen demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet on laitettu testiin kun vanha akseli kampeaa muutosta vastaan.

Teollinen vallankumous tarkoitti työn vallankumousta, ihmiset maaseudulta muuttivat kaupunkeihin ja maaviljelijästä tuli tehdastyöläinen. Käynnissä olevassa vallankumouksessa meidän työntekijöiden rooli on pitkällä tähtäimellä vielä hieman kysymysmerkki, mutta sillanrakentajia tarvitaan, nyt ja paljon.

 Kansainvälinen verkkokauppa kyntää paikoillaan, Suomessa

 Kolme vuotta sitten tutkin suomalaisen verkkokaupan menestystarinoita ja lopputulos oli melko masentava. Verkkokaupan ”jättiläisiä” kotimaassa olivat, jo hiipumaan päässyt NetAnttila sekä kasvuun puolestaan kääntynyt Verkkokauppa.com. Kansainvälisesti menestyneistä  verkkokaupoista ei tuolloin tarvinnut kirjaa kirjoittaa.

”Lisäisinkin vanhojen kirjaklassikoiden, Ruotsalaiset sotasankarit ja Kekkosen hiustenhoitovinkit joukkoon, Suomalaiset verkkokaupan menestystarinat.”

 Vaikka verkkokauppa itsessään kasvaa Suomessa niin suurin osa liikevaihdosta valuu ulkomaisten kauppojen laariin. Tästä jää Suomeen käytännössä muutaman euron toimituskulut. Ulkomaille suomalainen verkkokauppa ei ole kuluneen kolmen vuoden aikana onnistunut kurottamaan.

Verkkokauppa indeksi Q4/2016 – lähde: Vilkas.fi

Magenta Advisoryn vuosittain julkaisema Digimenestyjät -tutkimus kertoi osaltaan karua kieltä, tutkimus alkaa saatesanoilla:

”Suomalaisyritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen vaatii kiihdyttämistä kansainväliseen kilpailuun vastaamiseksi”

Raportti ottaa ikään kuin löysät pois ja nöyränä toteaa, että meidän on turha yrittää voittaa peliä kun parhaimmillaan voisimme taklata vastustajan. Tutkimus nostaa suomalaisen verkkokaupan parhaimmistoon maakuntien kuivuvassa maaperässä sinnittelevän Sokoksen, sekä toiseksi Prisman. Ehkä tästä voisi kuitenkin ilahtua, sillä kolme vuotta sitten kummallakaan ei ollut verkkokauppaa, tai ainakaan niin, että siitä olisi voinut mainita. Viime kirjoituksessa totesin:

”Mitä jos S-Ryhmä käyttäisi edes yhden ABC-liikenneaseman suunnitteluun ja rakentamiseen vaadittavan ajan ja rahat verkkokaupan kehittämiseen, tällä voisi Suomeen syntyä merkittävä verkkokauppa? Kansainvälistymiseen vaadittaisiin ehkä Prisman verran panostuksia.”

Digimenestyjien verkkokauppatilastoissa kolmantena ja neljäntenä tulevat tutummat nimet Verkkokauppa.com ja Stockmann, lista 10. sijalla Alepa. K-Ryhmä edelleen loistaa poissa olollaan.

Länsinaapurissa kaikki hyvin

Kauppalehti uutisoi Digimenestyjiä: ”Suomalaisen verkkokaupan on suunnitellut insinööri, ruotsalaisen luova tyyppi”. Onkohan tähän kiteytetty kiveen hakattu totuus siitä, että suomalainen on insinööri ja ruotsalainen on markkinoija ja meidän on turha edes täältä arktiselta saarelta haaveilla verkkokaupan menestyksestä. Kun vilkaisee ruotsalaisten listaa verkkokaupoista tulee jotenkin tyhjä olo: Gigantti, CDON, Ikea, Viaplay, H&M, Biltema..

Netti, kuokka ja Jussi. Kädet savessa kun länsinaapuri kuorii kermat. 

Olisiko aika vaihtaa puhe puolustusyhteistyöstä verkkoyhteistyöhön. Uskon, että tässä voisimme molemmat oppia toisiltamme. Samaisessa tutkimuksessa noussee pari yritystä suomi-ruotsi-akselilta, Sonera ja Nordea. Ehkä tarvitsisimme kuitenkin apua tuolla kuluttajatavarakaupassa.

Toisaalta jos tehdään analogiaa suomalaisiin kuluttajatavarakaupan menestystarinoihin niin, ehkä tilanne on odotetunlainen eikä yllätys. Kuitenkin toivoisi, että edes vahvalta design-puolelta nousisi menestystä. Iittala, Arabia, Fiskars, Aarikka, Marimekko just to name few.

Osaajista pulaa

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAN juuri julkaiseman selvityksen mukaan Suomea kalvaa krooninen pula tekijöistä.

”Ohjelmistoalan pitkään jatkunut tyydyttämätön osaajatarve on jo tällä hetkellä Suomen menestyksen, uudistumisen ja talouskasvun jarru – eikä vain ohjelmistoteollisuudessa vaan nopean digitalisoitumisen vuoksi uhka lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueille. Näillä varovaisillakin laskelmilla näyttää väistämättömältä, että osaajapula on vuonna 2020 varovaisestikin arvioiden 15 000 henkilöä. ”Osaamisvajeen kansantaloudellinen kustannus on vuositasolla noin 3–4 miljardia euroa.” arvioi TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius, joka on yksi maamme keskeisiä tietotekniikkavaikuttajia.”

Ja tässä kyse ei ole pelkästään verkkokaupasta vaan koko yhteiskuntaa kannattavien ja muuttavien rakenteiden tekemisestä. Lyhytnäköinen hallitus- ja koulutuspolitiikkaa sekä teknologiateollisuuden fragmentoituminen ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa uusia tekijöitä ei valmistu kouluista, eikä työmarkkinoilta.

Kun yrityksillä ei ole valmiuksia edes perustavan laatuiseen toimintojen digitalisointiin jäävät puheet uusista teknologioista helposti sanahelinäksi. Suomella olisi teknisesti edellytyksiä tulla uusien teknologioiden kärkimaaksi, mutta tähän tarvittaisiin yhteiskunnan, koulutusjärjestelmän, sekä yksityisen sektorin pitkäjänteistä yhteistyötä. Big data, AI, IoT, lohkokejtut kehittyvät kovaa vauhtia maailman teknologiahubeissa, toivottavasti Slush-sukupolvi kerkeää ottamaan tästä pallosta kopin.

Kolme vuotta ei siis ollut tuottanut uusia avauksia maailmanvalloitukseen. Vaikka verkkokauppa on aika kaukana Slushin ytimestä niin ainakin sieltä kasvaa uusien ja rohkeiden päättäjien sukupolvi, joka osaa ja uskaltaa ajatella digitalisaatiota osana systeemiä, eikä erillisenä yksikkönä. Digitalist Network tekee myös hienoa evangelistan työtä.

Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on tänään. Ruvetaanhan istuttamaan.