Lohkoketjusta on povattu internetin kaltaista innovaatiota sekä teknologiaa, joka mahdollistaa esimerkiksi IoT:n ja AI:n toiminnallisuuden verkoissa. Lohkoketjuista puhuttiin pitkään kryptovaluutojen, kuten Bitcoinin yhteydessä. Viimeisen vuoden aikana lohkoketju omana teknologiana on noussut kuumaksi puheenaiheeksi.
Ohessa lyhyt katsaus tärkeimpiin artikkeleihin aiheen ympärillä kotimaisissa medioissa kuluneen 18 kuukauden aikana.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) oli ajoissa liikkeellä ja julkaisi ensimmäisen kattavan tutkimuksen tulevaisuuden digialustoista, jossa lohkoketjuteknologiaa käsitellään kattavasti.
18.5.2015 ”Lohkoketjuteknologia on teollisuuden ja yhteiskunnan digitalisaation näkökulmasta mielenkiintoinen tarkastelun kohde monestakin eri syystä. Ensinnäkin, lohkoketjuteknologian ekosysteemiin tehdyt pääomasijoitukset ovat kasvaneet viime vuosina erittäin nopeasti ja niiden kehityksessä on havaittavissa tiettyä samankaltaisuutta internetin ja WWW:n alkuaikojen pääomasijoitusten kehitykseen nähden.”
Lohkoketju terminä ilmeistyi kotimaisiin medioihin kunnolla 2015 syksyllä, jolloin Maailma talousfoorumi (World Economic Forum) listasi lohkeketjun yhdeksi kuudesta megatrendiksi.
Aiheeseen tarttui ensimmäisenä Taloussanomat jutullaan:
3.10.2015 ”Tähän tekniikkaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin internetin kehitykseen olisi pitänyt suhtautua 1990-luvun alussa.”
Loppuvuodesta 2015 Nordea ja OP ilmoittivat liittyneensä R3:n vetämään Digital Ledger Group -konsortioon, johon kuuluu merkittäviä rahoituslaitoksia ympäri maailman.
28.10.2015 ”Uusi tekniikka voi mullistaa rahoitusalan täysin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi valuuttakaupassa, maksuissa, arvopapereiden liikkeeseenlaskuissa, viranomaisraportoinnissa ja compliance-asioissa.”
27.12.2015 ”OP on liittynyt mukaan kansainväliseen pankkien yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää nykyistä nopeampia ja tehokkaampia finanssipalveluita lohkoketjuteknologiaa (”blockchain technology”) hyödyntämällä.”
Marraskuussa FINVA julkaisi jutun:
18.11.2015 ”Tämän tästä vastaan tulee uusi teknologia, jolla on mahdollisuus mullistaa jonkin toimialan perusfundamentit. Finanssimarkkinoille tämä teknologia on lohkoketju (blockchain).”
Sama artikkeli julkaistiin joulukuussa Talouselämässä nimellä:
2016 – Lohkoketjun esiinmarssi
Vuonna 2015 lohkoketjuteknologia teki pesäeroa sen kantaisään Bitcoiniin, joka on ensimmäinen lohkoketjusovellutus. Vuonna 2016 asiaa ryhdyttiin ruotimaan medioissa tarkemmin ja myös muiden toimialojen ratkaisuja ryhdyttiin uutisoimaan.
Pelin aloitti Kouvola ja IBM. Kansainvälisestikin suurta kiinnostusta kerännyt hanke uutisoitiin laajalti.
15.2.2016 ”Kouvola Innovation Oy ja yhdysvaltalainen teknologiajätti IBM ovat ryhtymässä yhteistyöhön. Osapuolet kehittävät lohkoketjuteknologiaa hyödyntävää älylogistiikkasovellusta IBM:n Watson IoT –alustan päälle. Kyseessä on kokonaan uudenlainen tiedon siirron, tallentamisen ja käsittelyn tapa, jonka uskotaan mullistavan useita teollisuuden aloja.”
Tietoviikko teki keväällä 2016 juttusarjan, jossa porauduttiin hieman syvemmin lohkoketjuun ja sen toiminnallisuuteen.
9.3.2016 ”Lohkoketjuteknologia mahdollistaa digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset maksut ja autonomiset organisaatiot.”
Huhtikuussa ilmestyneessä Tietoviikon jutussa lohkoketjuteknologiaan kuvattiin tarkasti.
5.4.2016 ”Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Tätä tietokantaa voivat täysin luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot.”
Lohkoketjuaiheella jatkettiin Tietoviikossa vielä toukokuussa
24.5.2016 ”Varmaa on se, että lukuisat maineikkaat yritykset eivät olisi lohkoketjujen kehittämisessä mukana, elleivät ne tunnistaisi liiketoimintahyötyä. Kaupallisella puolella lohkoketjuja sovelletaan tulevaisuudessa laajasti, vaikkeivat villeimmät visiot toteutuisivatkaan.”
Yhteiskunnallisista vaikuttajista SITRA tarttui aiheeseen seuraavaksi:
26.5.2016 ”Tähän asti bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä. On kuitenkin virhe samaistaa lohkoketju täysin bitcoiniin. Vaikka bitcoinin kehittäjä tai kehittäjät samalla kehittivätkin lohkoketjutekniikan perusteet, todella suuret vaikutusmahdollisuudet lohkoketjulla on bitcoinin ulkopuolella.”
Image julkaisi myös jutun aiheesta ja lukijoiksia saattoi eksyä myös uusia lukijoita finassi- ja IT-sektorin ulkopuolelta.
14.6.2016 ”Teknologia kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen käytännön sovellukset tarkoittavat sitä, että ihmisten – tai yritysten tai koneiden – välisiin kauppoihin tai sopimuksiin ei tarvita kolmatta osapuolta todistajaksi ja varmentajaksi.”
Myös Talouselämä julkaisi kesälomien kynnyksellä jutun, jossa aihetta käsiteltiin jo tutuilla teemoilla.
18.6.2016 ”Lohkoketjut voivat olla tulevaisuuden ekosysteemien teknologinen perusta, sillä juuri luottamuksestahan yhteistyössä ja verkostojen muodostumisessa on pitkälti kyse. Teknologia itsessään on monimuotoisuudessaan ja monimutkaisuudessaan internetin kaltainen innovaatio, jossa määritelmiä tärkeämpää on ymmärtää sen olemusta ja hyödyntämisen mahdollisuuksia.”
Kesällä uutisointi oli rauhallisempaa kun toimittajat ja alan vaikuttajat vaikuttivat kesämökeillään.
Syksyllä allekirjoittanut kävi vierailemassa Shanghaissa järjestetyssä International Blockchain Week -tapahtumassa ja kirjoitti repostaasia vierailultaan Tekniikka & Talous -lehden blogiin. Myös artikkeli julkaistiin lehdessä 6.10.
7.9.2016 ”Viisi vuotta bitcoinin syntymisen jälkeen alettiin yleisesti puhua virtuaalivaluutan mahdollistavasta teknologiasta ja sen käyttämisestä myös muihin tarkoituksiin.”
4.10 2016 ”Kiinassa ajatus vietiin vielä askeleen pidemmälle, kun lohkoketjua verrattiin Kolumbukseen ja Amerikan mantereen löytämiseen, joka vaurastutti vanhaa mannerta vuosisatoja. Tämä asettaa kiinalaisten vision oikeaan perspektiiviin.”
Lokakuussa tupsahti oiva artikkeli aiheesta hieman yllättävältä taholta. ”Tamperelainen ammattijärjestelijä” oli ottanut aiheen käsittelyyn Mekaselska-blogissaan ja lopputulos olikin erinomainen
7.10.2016 ”Maailma on täynnä rekistereitä, joissa tarvitaan turvallisuutta ja luotettavuutta. Lohkoketjun ei kuitenkaan tarvitse sisältää pelkkiä tilitapahtumia ja kirjauksia. Se voi sisältää myös pieniä ohjelmia, käskyjä, jotka ajetaan, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä on tapa toteuttaa niin sanottuja älysopimuksia.”
Ekonomi-lehdessä julkaistu artikkeli käsitteli aihetta laajasti ja tekstissä haastatellaan useita alan tutkijoita ja vaikuttajia.
19.10.2016 ”Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista.”
Tuoretta näkökulmaa aiheeseen tarjosi myös lakitoimisto Fondia artikkelillaan.
20.10.2016 ”Kuvittele tilanne, jossa nämä kolmannet osapuolet voitaisiin kokonaan ohittaa ja kaupankäynti tai sopiminen tapahtuisi suoraan ostajan ja myyjän välillä. Tällainen mahdollisuus mullistaisi yhteiskunnan rakenteita. Pankkien, luottokorttiyhtiöiden, sähköyhtiöiden ja monen muun instituution liiketoiminta muuttuisi rajusti tai jopa romahtaisi kokonaan.”
11.02.2017 Vuodenvaihteessa mediat hieman sulattelivat lohkoketju-uutisointia. Seuraavan isomman jutun kirjoitti Tietoviikko. Pääosin aiheet ovat kovin saman henkisiä kuin aikaisemmassa uutisoinnissa, mutta tässä otetaan pieni katsaus älykkäisiin sopimuksiin.
”Älykäs sopimus eli smart contract on yksi kiinnostavimmista lohkoketjun sovelluksista. Kyseessä on sopimus, jonka ehdot on kuvattu ohjelmakoodiin ja joka toteuttaa itse itsensä. Yritys voisi esimerkiksi tehdä älysopimuksen tietyn lastin toimittamisesta tiettyyn hintaan.”
On sanottu, että vuonna 2015 lohkoketjut tehtiin tutuiksi, 2016 kokeillaan ja vuonna 2017 tulee ensimmäiset todelliset palvelut. Lohkoketjujen ja muiden verkkoteknologioiden sekä robotisaation ympärillä pyörii tällä hetkellä valtava vallankumous. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.
On ilo huomata, että vaikka keskustelu on vielä melko hiljaista niin useat tahot ovat jo nostaneet aiheen agendalleen.
Juha Viitala
