Näin teet oman url-lyhentäjän!

Jokaisen henkilöbrändistään huolestuneen tulisi omata url-lyhenne. Tässä pikainen ohje lyhentäjän tekemiseen. Ei tarvitse osata tekniikkaa.

Olet varmaan käyttänyt yleisiä url-lyhentäjäpalveluita kuten bit.ly tai goo.gl. Ne ovat paristakin syystä käteviä:

  • Joskus URL:t saattavat olla ihan kauhistuttavan pitkiä ja niiden liittäminen esimerkiksi sähköpostiin tai sosiaaliseen mediaan näyttää kamalalta.
  • Lyhennettyjen URL:n kautta voi seurata liikennettä. Saat siis realiaikaista tietoa montako kertaa linkkiäsi on painettu

Esimerkki URL: Oikotie-palvelun hakusivu https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot?utm_source=oikotie.fi&utm_medium=referral&utm_campaign=ot_etusivu&utm_content=pikalinkki&_ga=1.58998957.1842111401.1481531044

Lyhennetty URL: https://viita.la/2o4zTK8

Kumpaa käyttäisit mieluummin?

Koska on aavistuksen noloa käyttää samoja palveluita, mitä kaikki muutkin käyttävät, on oma lyhenne pop! Näin sen teet!

Vaihe 1. Rekisteröi domain

Mieti itsellesi hyvä lyhenne, tai oikeastaan mene domain-hakupalveluun ja yritä etsiä vapaana oleva.

FI-domainit löytyy nykyää palveluntarjoajien kautta, Ficora ei enää suoraan myönnä domaineja. Jos haluat suosia kotimaista niin esim. domainhotelli.fi on edullinen ja toimiva.

Koska url-lyhennyksissä käytetään yleensä lyhyttä domainia ja käytännössä kaikki vanhat ja lyhyet domainit ovat varattu, on parempi etsiä eksoottiselle ja nimeen sopivalla päätteellä, kuten: .ly .gl .la .io. Näiden domainien rekisteröintiin esimerkiksi http://www.joker.com on hyvä, josta löytyy myös .fi -domainit.

Itse päädyin viita.la -domainiin, koska käytännössä kaikki lyhyemmät versiot olivat varattuja.

Domain-parkki riittää, tarvitset pääsyn DNS -hallintaan.

Vaihe 2. Perusta tili bit.ly -palveluun

Bit.ly tarjoaa domain-lyhennykseen palvelua custom-domaineille. Tarvitset vain pari pientä parametriä ja homma valmis. Palveluun voit rekisteröityä tästä: https://bitly.com/a/sign_up

  • valitse menu-ruudukko oikeasti ylälaidasta
  • valitse options -> settings -> advanced settings ja branded short domains
  • palvelu kertoo kaksi IP-osoittetta, jotka tarvitset domain-palvelun DNS:n määrittämiseen

Vaihe 3. Määritä DNS A-record

Domainin liikenteen uudelleenohjaus suoritetaan määrittämällä DNS-palvelun kautta A record. Tämä on ip-osoitteeseen tehtävä url-ohjaus. Yleensä perusasetuksiin tarvitaan kaksi parametria:

Host name: @ -merkillä kaikki liikenne ohjataan uuteen ip-osoitteeseen
Targer: pyydetty ip-osoite

Ohjaus tullee tehdä molemmille IP-osoittelle.

Screenshot 2017-04-07 19.19.00
Esimerkki DNS -recordista.

Vaihe 4. Viimeistele

Nyt kun liikenne on ohjattu bit.ly -palveluun tarvitsee domain verifioida bit.ly -palvelussa. DNS A-record tulee nopeasti voimaan, joten domainin verifiointi voidaan tehdä välittömästi. Joskus DNS-muutoksilla voi kestää joka 24h, että ne aktivoituvat.

Screenshot 2017-04-07 19.24.24
Kun domain on verifoitu, voit ruveta lyhentelemään omia linkkejä.

Vaihe 5. Käytä linkkejä

Create Bitlink -napiskasta pääsee tekemään omia linkkejä.

Screenshot 2017-04-07 19.28.04

Linkkien seuranta sujuu myös helposti:

Screenshot 2017-04-07 19.29.04

Ei muuta kuin shottailun iloa.

Juha

 

Kategoria(t): Viisasteluja

Suomalaiset verkkokaupan menestystarinat osa 2.

Maailma pienenee, ajankulku kiihtyy ja asioiden taustalla olevat systeemit monimutkaistuvat. Digitalisaatio on tullut jäädäkseen ja se muuttaa asioita pysyvästi ja kouriin tuntuvasti, taistelimme sitä vastaan tai sen puolesta. Toisaalla näemme sukupolvemme suurinta murrosta kun automatisaatio ja kehittyneet koneidenväliset prosessit rakentuvat autonomisiksi toimijoiksi, jossa ihmiset erehtyväisyys ja inhimillisyys pääsevät apupojan rooliin. Muutoksella on kuitenkin aina vastavoima ja läntinen edistyksellinen demokratia, sananvapaus ja ihmisoikeudet on laitettu testiin kun vanha akseli kampeaa muutosta vastaan.

Teollinen vallankumous tarkoitti työn vallankumousta, ihmiset maaseudulta muuttivat kaupunkeihin ja maaviljelijästä tuli tehdastyöläinen. Käynnissä olevassa vallankumouksessa meidän työntekijöiden rooli on pitkällä tähtäimellä vielä hieman kysymysmerkki, mutta sillanrakentajia tarvitaan, nyt ja paljon.

 Kansainvälinen verkkokauppa kyntää paikoillaan, Suomessa

 Kolme vuotta sitten tutkin suomalaisen verkkokaupan menestystarinoita ja lopputulos oli melko masentava. Verkkokaupan ”jättiläisiä” kotimaassa olivat, jo hiipumaan päässyt NetAnttila sekä kasvuun puolestaan kääntynyt Verkkokauppa.com. Kansainvälisesti menestyneistä  verkkokaupoista ei tuolloin tarvinnut kirjaa kirjoittaa.

”Lisäisinkin vanhojen kirjaklassikoiden, Ruotsalaiset sotasankarit ja Kekkosen hiustenhoitovinkit joukkoon, Suomalaiset verkkokaupan menestystarinat.”

 Vaikka verkkokauppa itsessään kasvaa Suomessa niin suurin osa liikevaihdosta valuu ulkomaisten kauppojen laariin. Tästä jää Suomeen käytännössä muutaman euron toimituskulut. Ulkomaille suomalainen verkkokauppa ei ole kuluneen kolmen vuoden aikana onnistunut kurottamaan.

vilkas
Verkkokauppa indeksi Q4/2016 – lähde: Vilkas.fi

Magenta Advisoryn vuosittain julkaisema Digimenestyjät -tutkimus kertoi osaltaan karua kieltä, tutkimus alkaa saatesanoilla:

”Suomalaisyritysten digitaalisen liiketoiminnan kehittäminen vaatii kiihdyttämistä kansainväliseen kilpailuun vastaamiseksi”

Raportti ottaa ikään kuin löysät pois ja nöyränä toteaa, että meidän on turha yrittää voittaa peliä kun parhaimmillaan voisimme taklata vastustajan. Tutkimus nostaa suomalaisen verkkokaupan parhaimmistoon maakuntien kuivuvassa maaperässä sinnittelevän Sokoksen, sekä toiseksi Prisman. Ehkä tästä voisi kuitenkin ilahtua, sillä kolme vuotta sitten kummallakaan ei ollut verkkokauppaa, tai ainakaan niin, että siitä olisi voinut mainita. Viime kirjoituksessa totesin:

”Mitä jos S-Ryhmä käyttäisi edes yhden ABC-liikenneaseman suunnitteluun ja rakentamiseen vaadittavan ajan ja rahat verkkokaupan kehittämiseen, tällä voisi Suomeen syntyä merkittävä verkkokauppa? Kansainvälistymiseen vaadittaisiin ehkä Prisman verran panostuksia.”

Digimenestyjien verkkokauppatilastoissa kolmantena ja neljäntenä tulevat tutummat nimet Verkkokauppa.com ja Stockmann, lista 10. sijalla Alepa. K-Ryhmä edelleen loistaa poissa olollaan.

Länsinaapurissa kaikki hyvin

Kauppalehti uutisoi Digimenestyjiä: ”Suomalaisen verkkokaupan on suunnitellut insinööri, ruotsalaisen luova tyyppi”. Onkohan tähän kiteytetty kiveen hakattu totuus siitä, että suomalainen on insinööri ja ruotsalainen on markkinoija ja meidän on turha edes täältä arktiselta saarelta haaveilla verkkokaupan menestyksestä. Kun vilkaisee ruotsalaisten listaa verkkokaupoista tulee jotenkin tyhjä olo: Gigantti, CDON, Ikea, Viaplay, H&M, Biltema..

swe-fin-large
Netti, kuokka ja Jussi. Kädet savessa kun länsinaapuri kuorii kermat. 

Olisiko aika vaihtaa puhe puolustusyhteistyöstä verkkoyhteistyöhön. Uskon, että tässä voisimme molemmat oppia toisiltamme. Samaisessa tutkimuksessa noussee pari yritystä suomi-ruotsi-akselilta, Sonera ja Nordea. Ehkä tarvitsisimme kuitenkin apua tuolla kuluttajatavarakaupassa.

Toisaalta jos tehdään analogiaa suomalaisiin kuluttajatavarakaupan menestystarinoihin niin, ehkä tilanne on odotetunlainen eikä yllätys. Kuitenkin toivoisi, että edes vahvalta design-puolelta nousisi menestystä. Iittala, Arabia, Fiskars, Aarikka, Marimekko just to name few.

Osaajista pulaa

Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset TIVIAN juuri julkaiseman selvityksen mukaan Suomea kalvaa krooninen pula tekijöistä.

”Ohjelmistoalan pitkään jatkunut tyydyttämätön osaajatarve on jo tällä hetkellä Suomen menestyksen, uudistumisen ja talouskasvun jarru – eikä vain ohjelmistoteollisuudessa vaan nopean digitalisoitumisen vuoksi uhka lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueille. Näillä varovaisillakin laskelmilla näyttää väistämättömältä, että osaajapula on vuonna 2020 varovaisestikin arvioiden 15 000 henkilöä. ”Osaamisvajeen kansantaloudellinen kustannus on vuositasolla noin 3–4 miljardia euroa.” arvioi TIVIAn toiminnanjohtaja Mika Helenius, joka on yksi maamme keskeisiä tietotekniikkavaikuttajia.”

Ja tässä kyse ei ole pelkästään verkkokaupasta vaan koko yhteiskuntaa kannattavien ja muuttavien rakenteiden tekemisestä. Lyhytnäköinen hallitus- ja koulutuspolitiikkaa sekä teknologiateollisuuden fragmentoituminen ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa uusia tekijöitä ei valmistu kouluista, eikä työmarkkinoilta.

Kun yrityksillä ei ole valmiuksia edes perustavan laatuiseen toimintojen digitalisointiin jäävät puheet uusista teknologioista helposti sanahelinäksi. Suomella olisi teknisesti edellytyksiä tulla uusien teknologioiden kärkimaaksi, mutta tähän tarvittaisiin yhteiskunnan, koulutusjärjestelmän, sekä yksityisen sektorin pitkäjänteistä yhteistyötä. Big data, AI, IoT, lohkokejtut kehittyvät kovaa vauhtia maailman teknologiahubeissa, toivottavasti Slush-sukupolvi kerkeää ottamaan tästä pallosta kopin.

Kolme vuotta ei siis ollut tuottanut uusia avauksia maailmanvalloitukseen. Vaikka verkkokauppa on aika kaukana Slushin ytimestä niin ainakin sieltä kasvaa uusien ja rohkeiden päättäjien sukupolvi, joka osaa ja uskaltaa ajatella digitalisaatiota osana systeemiä, eikä erillisenä yksikkönä. Digitalist Network tekee myös hienoa evangelistan työtä.

Paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras on tänään. Ruvetaanhan istuttamaan.

 

 

Kategoria(t): Viisasteluja

Mikä on lohkoketju?

Lohkoketjuteknologia on nostettu useilla tahoilla internetin kaltaiseksi ihmisten arkea ja käytäntöjä muuttavaksi tekniikaksi. Teknologinen lähihistoria voidaan kuvata kolmena eri kautena, useiden ennusteiden mukaan nyt olemme siirtymässä seuraavaan, lohkoketjujen aikakauteen.

lohketkukausi

Lohkoketju teknologiana on kuitenkin monella tapaa ongelmallinen ja hankalasti hahmotettavissa. Jotta voidaan luontevasti puhua murroksesta on aihetta syytä tarkastella hieman eri näkökulmista.

Teknismatemaattinen innovaatio

Lohkoketjun kauneus perustuu sen tekniseen nerokkuuteen. Teknologia perustuu kehittyneisiin matemaattisiin algoritmeihin, joiden avulla pystytään ratkaisemaan kaksi äärimmäisen haastavaa matemaattista ja tietoteknistä ongelmaa luotettavasti.

  • Double spend problem – digitaalisen rahan käyttö kahteen kertaan (1)
  • Byzantine generals problem – bysanttilaisten kenraalien ongelma (2)

Näiden ratkaisuiden johdosta voidaan verkossa saavuttaa ominaisuuksia, jotka ovat aiemmin olleet, joko mahdottomia tai äärimmäisen vaikeasti toteutettavissa, kuten verkossa toimiva hajautettu digitaalinen maksujärjestelmä ja mahdollisuus luoda luottamusta toisistaan tuntemattomien tahojen välillä.

Bitcoinista kaikki alkoi

Ensimmäinen käytännön lohkoketjusovellus on kryptovaluutta Bitcoin. Bitcoinin ja hajautetussa verkossa toimivan arvojärjestelmän kehitti salanimellä esiintynyt Satoshi Nakamoto vuonna 2008, joka kuvasi tarkastijärjestelmän toiminnallisuuden teoriatasolla. Bitcoin on ollut yleisesti käytössä vuodesta 2009. (3)

Lohkoketjuteknologia

Yksinkertainen selitys lohkoketjuteknologialle voisi olla: Lohkoketju on hajautetussa verkossa toimiva, avoimeen lähdekoodiin perustuva arvojärjestelmä, joka on matemaattisesti varmennettu ja sen tiedot ovat muuttumattomia.

Toinen kuvaus voisi olla: Lohkoketju on hajautettu tapahtumarekisteri, jonka kaikki transaktiot ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, että mitään ei voida muuttaa tai väärentää. Ja kaikki tämä toimii pomminvarmasti.

Jos katsotaan vielä hieman tarkemmin aihetta niin lohkoketju on periaatteessa hieman harhaanjohtava nimi, koska se viittaa lähinnä teknologiaan, jolla tieto on varastoitu ketjutettuun tietorakenteeseen.

Toisinaan lohkoketjuista käytetään nimityst DLT-teknologia, joka viittaa hajautettuun tilikirjaan (Distributed Ledger Technology). Tämä termi on varsinkin finanssaimaailmassa tutumpi.

dlt

Lohkoketjuteknologian muodostavat neljä pääteknologiaa

  • Julkisen avaimen salaus (PKI)
    • Lohkoketjuissa käyttäjätiedot ja transaktion tunnistetaan ja allekirjoitetaan julkisen avaimen salauksella eli vahvalla asymmetrisellä salauksella.
  • Hajautettu verkko (peer-to-peer) 
    • Lohkoketju toimii hajautetussa vertaisverkossa, jossa jokainen taho on tasavertainen ja verkkoo ei synny yhtä kriittistä kohtaa. Tällä saavutetaan korkea vikasietoisuus.
  • Konsensusmekanismi (consensus protocol)
    • Konsensusprotokolla pitää huolen, että verkon tietokanta on ajantasainen ja sinne tallenetut tiedot ovat kaikkien verkon osapuolten hyväksymiä. Tällä hetkellä yleisin konsensusprotokolla on työtodistus eli Proof-of-work.
  • Kryprografinen lohkoketju (chain of blocks)
    • Itse lohkoketjuun tallentuvat verkon eri transaktiot, arvon siirrot ja muut tiedot. Hash-tiivisteet huolehtivat tietokannan muuttumattomuudesta.

Viidenneksi teknologiaksi voidaan vielä nostaa älykkäät sopimukset (smart contract), jotka mahdollistavat lohkoketjujen laajemman käytön, mutta eivät sinällään sisällä mitään yleistä teknologiaa.

arkkitehtuuri

Lohkoketjujen arkkitehtuurin voisi kuitenkin kuvata kuitenkin hieman eritavalla, joka on lähempänä sen toiminnallista ja ominaisuuksiin perustuvaa mallia kuin teknologiakarttaa.

Lohkoketju sinällään ei sisällä mitään uutta vaan se on nerokkaasti koottu rakennelma vanhoja teknologioita.

Koneellinen luottamus & luottamusprotokolla

Mitä sitten tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Näiden neljän teknologian yhdistelmästä ja käyttötavasta lohkoketjuteknologialle syntyy seuraavanlaisia ominaisuuksia

9ominaisuutta

  1. Jaettu tapahtumarekisteri (Shared ledger)
  2. Tietojen muuttumattomuus (Immutability)
  3. Hajautettu vikasietoisuus (Distributed)
  4. Krytografinen suojaus (Cryptography)
  5. Tapahtumien luotettavuus ja auditoitavuus (Auditable)
  6. Automatisuus ja riippumattomuus (Automation)
  7. Tapahtumien ainutkertaisuus (Uniqueness)
  8. Tunnistettavuus (Authentication)
  9. Toimintojen ajantasaisuus ja oikeellisuus (Validity)

Yhdessä nämä yhdeksän ominaisuutta luovat järjestelmän, jonka tuloksena syntyy koneellinen luottamus niin itse järjestelmään kuin sen käyttäjiin.

Keksitkö näillä tiedoilla palvelun, joka hyötyisi tämänkaltaisista ominaisuuksista?

Mitä luottamus lohkoketjussatarkoittaa?

Miten nämä teknologiat käytännössä toimivat, miten ne muuttavat maailmaa ja miksi lohkoketju on todellisen digiloikan mahdollistava tekniikka? Siitä seuraavassa jaksossa.

Kirjoitus on ensimmäinen osa lohkoketjuja käsittelevää juttusarjaa.

Aiheeseen liittyvät kommentit sekä faktakorjaukset erittäin tervetulleita!

Teksti ja kuvat:

Juha Viitala, NetGen Oy
Kirjoittaja on teknologiayrittäjä ja kokee 90-luvun puolivälin uudelleensyntyneen.

Viitteet

  1. https://blogs.cornell.edu/info4220/2013/03/29/bitcoin-and-the-double-spending-problem/
  2. http://www.dugcampbell.com/byzantine-generals-problem/
  3. https://bitcoin.org/bitcoin.pdf
Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Lohkoketju

Kaikki Guggenheim-museot ovat menestyksiä!

Moreau Kusunoki Architectes

Guggenheim-uutisointi leimahti jälleen käyntiin uuden toteutusehdotuksen myötä. Molemmat taistelulinjat heräsivät korsuistaan ja päätön kinastely alkoi puolesta ja vastaan. Aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti, koska olen kauttalinjan kulttuurihankkeiden ja kaikenlaisen sivistyksen ja kaupunkikulttuurin edistyksen vankkumaton kannattaja. Keskustelu on kovin tunnepitoista, ajoittain älyllisesti hieman laiskaa ja vilisee väärää tietoa.

Ohessa muutamia havaintoja keskustelusta.

Vastustajaleirissä usein viitataan epäonnistuneisiin Guggenheim-hankkeisiin ja miksi se Suomessa menestyisi, jos se ei menesty missään muualla?

Maailmassa on tällä hetkellä 3 toiminnassa olevaa Guggenheim-museota. Kyseessä ovat ne museot, jotka ovat toimineet mallilla, jota myös Helsinkiin ajetaan. Eli kunnianhimoinen museorakennus on rakennettu osana hanketta.

1. Solomon R. Guggenheim -museo New York on NYC:n neljänneksi vieraillun museo, jossa on kattavia vaihtuvia näyttelyitä. Museossa vierailee noin miljoona ihmistä vuosittain. Museo on avattu vuonna 1959.

2. Peggy Guggenheimin museo Venetsiassa on arvostettu nykytaiteen museo ja Venetsia vieraillun museo. Museo siirtyi Solomon R. Guggenheim-säätiölle vuonna 1979. Museossa vieraille reilu 500.000 ihmistä vuosittain.

3. Guggenheimin museoista tunnetuin sijaitsee Bilbaossa ja sen menestys on innostanut Säätiötä laajentamaan toimintaansa. Bilbaon Guggenheim avautui yleisölle vuonna 1997. Tutkimusten mukaan museo toi viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana Baskimaahan yli miljardi dollaria, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset, sekä yli 190 miljoonaa dollaria paikallisina verotuottoina.

Kaikkien toiminnassa olevien museoiden voidaan katsoa olevan menestyksiä!

Helsinki olisi hieno jatke tällä listalle.

gh-04380895_rendering-c

No entäs ne katkerat epäonnistumiset joihin taajaan viitataan?

Guggenheim Berliini oli Deutche Bankin hallintorakennuksen katutasossa sijaitseva n. 350M2 kokoinen näyttelytila, jonka kokoelma koostui pitkälle Deutche Bankin teoksista. Yhteistyö näyttelyn ylläpitämisestä kesti vuodesta 1997 vuoteen 2012. Tänä aikana näyttelyt houkuttelivat n. 2 miljoonaa kävijää.

Guggenheim Las Vegas oli Venetia-hotellissa sijaitseva pieni näyttelytila, joka perustettiin Guggenheimin ja Pietarin Eremitaasin yhteistyönä. Vuonna 2001 avattu museo kerkesi houkuttelemaan reilu miljoona vierailijaa ennen kuin se suljettiin vuonna 2008.

Guggenheim Meksiko – Guadalajaran kaupunkiin suunniteltu kunnianhimoinen museoprojekti ei päässyt suunnitteluastetta pidemmälle, koska sen tavoitteesta rakentaa näyttävä ja kallis museokokonaisuus ei haluttu tinkiä. Projekti haudattiin vuonna 2008.

Guggenheim Abu Dhabi – Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin rakennettava museo hanke on ollut käynnissä pitkään ja siinä on ollut useita viivästyksiä. Tähän asti suurimman Guggenheim-museon rakentaminen on jälleen vauhdissa ja museon arvellaan avautuvan vuonna 2018.

Myös Liettuan Guggenheimista on liikkunut huhuja, mutta itse museota ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus rakentaa; kyseessä oli ainoastaan Guggenheim-säätiön konsultointi.

Itse Guggenheim-museot ovat vetovoimaisia turistinähtävyyksiä sekä kulttuurikeskuksia. Helsingin mallilla rakennetut museot ovat kestäneet hyvin aikaa ja ovat olleet hyviä investointeja kotikaupungeille. Parista lopettaneesta väliaikasnäyttelystä on nostettu kohtuuton esimerkki Guggenheimin toimimattomuudesta. Toisin sanoen, asiasta vaan ei ole jaksettu ottaa selvää.

Rahoitus perspektiiviin

Jokaista suurta kulttuurihanketta on vastustettu vimmalla, niin Oopperataloa, Kiasmaa ja viimeksi Musiikkitaloa.

Musiikkitalo on projektina samaa kokoluokkaa Guggenheimin kanssa. Sen rakentaminen maksoin n. 160 miljoonaa ja sen rahoitti puoliksi valtio ja toisesta puoleta vastasi mm. Helsingin kaupunki ja YLE. Vaikka vastustus oli kovaa hankkeelle ei siitä samanlaista koko kansan huvia saatu aikaiseksi.

Kansallisoopperaa tuetaan vuosittain n. 40 miljoonalla eurolla. Oopperassa käy vajaat 300.000 henkeä vuosittain.

Jo tähän mennessä Guggenheim on kerännyt ennätyksellisen paljon yksityistä rahaa verrattuna mihinkään aiempaan kulttuurihankkeeseen. Helsingin kaupungille esitetty 80 miljoonan rahoitus saattaa kuulostaa isolta, mutta Oy Helsinki Ab on jättimäinen konserni. Vuotuinen liikevaihto on lähes 5 miljardia euroa. Tälle vuodelle ylijäämää on budjetoitu vajaa 400 miljoonaa ja Helsigin investointivarat ovat reilu 800 miljoonaa.

Yksityiset rahoittajat koostuvat pitkälti suoraan tai epäsuoraan matkailualan toimijoista. Yksityisellä sektorilla on vahva usko, että Guggenheim nostaa Helsingin matkustajamääriä. Tällöin myös Helsinki, Suomen valtio ja yksityiset yrityksen hyötyvät projektista, joka on investointina verrattain pieni.

Toivottavasti saan tulevaisuudessa nauttia kulttuurillisesti vilkkaasta Etelärannasta, enkä pyöriä vanhan terminaalin parkkipaikalla.

Yksi Guggenheim minulle kiitos!

Kategoria(t): Viisasteluja

Lohkoketju Suomessa

Lohkoketjusta on povattu internetin kaltaista innovaatiota sekä teknologiaa, joka mahdollistaa esimerkiksi IoT:n ja AI:n toiminnallisuuden verkoissa. Lohkoketjuista puhuttiin pitkään kryptovaluutojen, kuten Bitcoinin yhteydessä. Viimeisen vuoden aikana lohkoketju omana teknologiana on noussut kuumaksi puheenaiheeksi.

blockchain-revolution

Ohessa lyhyt katsaus tärkeimpiin artikkeleihin aiheen ympärillä kotimaisissa medioissa kuluneen 18 kuukauden aikana.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) oli ajoissa liikkeellä ja julkaisi ensimmäisen kattavan tutkimuksen tulevaisuuden digialustoista, jossa lohkoketjuteknologiaa käsitellään kattavasti.

Laitteet pilveen – vai pilvi laitteisiin?

18.5.2015 ”Lohkoketjuteknologia on teollisuuden ja yhteiskunnan digitalisaation näkökulmasta mielenkiintoinen tarkastelun kohde monestakin eri syystä. Ensinnäkin, lohkoketjuteknologian ekosysteemiin tehdyt pääomasijoitukset ovat kasvaneet viime vuosina erittäin nopeasti ja niiden kehityksessä on havaittavissa tiettyä samankaltaisuutta internetin ja WWW:n alkuaikojen pääomasijoitusten kehitykseen nähden.”

Lohkoketju terminä ilmeistyi kotimaisiin medioihin kunnolla 2015 syksyllä, jolloin Maailma talousfoorumi (World Economic Forum) listasi lohkeketjun yhdeksi kuudesta megatrendiksi.

Aiheeseen tarttui ensimmäisenä Taloussanomat jutullaan:

Suomalaiset pankit kuin Nokia takavuosina

3.10.2015 ”Tähän tekniikkaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin internetin kehitykseen olisi pitänyt suhtautua 1990-luvun alussa.”

Loppuvuodesta 2015 Nordea ja OP ilmoittivat liittyneensä R3:n vetämään Digital Ledger Group -konsortioon, johon kuuluu merkittäviä rahoituslaitoksia ympäri maailman.

Nordea mukaan uraauurtavaan kumppanuuteen

28.10.2015 ”Uusi tekniikka voi mullistaa rahoitusalan täysin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi valuuttakaupassa, maksuissa, arvopapereiden liikkeeseenlaskuissa, viranomaisraportoinnissa ja compliance-asioissa.”

OP Ryhmä kehittää tulevaisuuden finanssipalveluita osallistumalla kansainväliseen lohkoketjuteknologia-hankkeeseen

27.12.2015 ”OP on liittynyt mukaan kansainväliseen pankkien yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää nykyistä nopeampia ja tehokkaampia finanssipalveluita lohkoketjuteknologiaa (”blockchain technology”) hyödyntämällä.”

Marraskuussa FINVA julkaisi jutun:

Blockchain muokkaa finanssialaa

18.11.2015 ”Tämän tästä vastaan tulee uusi teknologia, jolla on mahdollisuus mullistaa jonkin toimialan perusfundamentit. Finanssimarkkinoille tämä teknologia on lohkoketju (blockchain).”

Sama artikkeli julkaistiin joulukuussa Talouselämässä nimellä:

Onko lohkoketju finanssialan digimörkö?

2016 – Lohkoketjun esiinmarssi 

Vuonna 2015 lohkoketjuteknologia teki pesäeroa sen kantaisään Bitcoiniin, joka on ensimmäinen lohkoketjusovellutus. Vuonna 2016 asiaa ryhdyttiin ruotimaan medioissa tarkemmin ja myös muiden toimialojen ratkaisuja ryhdyttiin uutisoimaan.

Pelin aloitti Kouvola ja IBM. Kansainvälisestikin suurta kiinnostusta kerännyt hanke uutisoitiin laajalti.

Teknologiajätti IBM ja Kouvola Innovation yhteistyöhön – Kehitteillä on teollisen internetin logistiikkasovellus

15.2.2016 ”Kouvola Innovation Oy ja yhdysvaltalainen teknologiajätti IBM ovat ryhtymässä yhteistyöhön. Osapuolet kehittävät lohkoketjuteknologiaa hyödyntävää älylogistiikkasovellusta IBM:n Watson IoT –alustan päälle. Kyseessä on kokonaan uudenlainen tiedon siirron, tallentamisen ja käsittelyn tapa, jonka uskotaan mullistavan useita teollisuuden aloja.”

Tietoviikko teki keväällä 2016 juttusarjan, jossa porauduttiin hieman syvemmin lohkoketjuun ja sen toiminnallisuuteen.

Lohkoketju on yhtä iso asia kuin Internet

9.3.2016 ”Lohkoketjuteknologia mahdollistaa digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset maksut ja autonomiset organisaatiot.”

Huhtikuussa ilmestyneessä Tietoviikon jutussa lohkoketjuteknologiaan kuvattiin tarkasti.

Lohkoketjuteknologia pähkinäkuoressa – tämä kannattaa tietää

5.4.2016 ”Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Tätä tietokantaa voivat täysin luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot.”

Lohkoketjuaiheella jatkettiin Tietoviikossa vielä toukokuussa

Ovatko lohkoketjut uusi internet?

24.5.2016 ”Varmaa on se, että lukuisat maineikkaat yritykset eivät olisi lohkoketjujen kehittämisessä mukana, elleivät ne tunnistaisi liiketoimintahyötyä.  Kaupallisella puolella lohkoketjuja sovelletaan tulevaisuudessa laajasti, vaikkeivat villeimmät visiot toteutuisivatkaan.”

Yhteiskunnallisista vaikuttajista SITRA tarttui aiheeseen seuraavaksi:

Lohkoketju muuttaa maailmaa

26.5.2016 ”Tähän asti bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä. On kuitenkin virhe samaistaa lohkoketju täysin bitcoiniin. Vaikka bitcoinin kehittäjä tai kehittäjät samalla kehittivätkin lohkoketjutekniikan perusteet, todella suuret vaikutusmahdollisuudet lohkoketjulla on bitcoinin ulkopuolella.”

Image julkaisi myös jutun aiheesta ja lukijoiksia saattoi eksyä myös uusia lukijoita finassi- ja IT-sektorin ulkopuolelta.

Seuraava häiriö on jo täällä

14.6.2016 ”Teknologia kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen käytännön sovellukset tarkoittavat sitä, että ihmisten – tai yritysten tai koneiden – välisiin kauppoihin tai sopimuksiin ei tarvita kolmatta osapuolta todistajaksi ja varmentajaksi.”

Myös Talouselämä julkaisi kesälomien kynnyksellä jutun, jossa aihetta käsiteltiin jo tutuilla teemoilla.

Tässä on yhtä suuri innovaatio kuin internet

18.6.2016 ”Lohkoketjut voivat olla tulevaisuuden ekosysteemien teknologinen perusta, sillä juuri luottamuksestahan yhteistyössä ja verkostojen muodostumisessa on pitkälti kyse. Teknologia itsessään on monimuotoisuudessaan ja monimutkaisuudessaan internetin kaltainen innovaatio, jossa määritelmiä tärkeämpää on ymmärtää sen olemusta ja hyödyntämisen mahdollisuuksia.”

Kesällä uutisointi oli rauhallisempaa kun toimittajat ja alan vaikuttajat vaikuttivat kesämökeillään.

Syksyllä allekirjoittanut kävi vierailemassa Shanghaissa järjestetyssä International Blockchain Week -tapahtumassa ja kirjoitti repostaasia vierailultaan Tekniikka & Talous -lehden blogiin. Myös artikkeli julkaistiin lehdessä 6.10.

Kokenut teknologiayrittäjä yrittää selvittää: Mistä lohkoketjuissa todella on kyse?

7.9.2016 ”Viisi vuotta bitcoinin syntymisen jälkeen alettiin yleisesti puhua virtuaalivaluutan mahdollistavasta teknologiasta ja sen käyttämisestä myös muihin tarkoituksiin.”

Lohkoketjuteknologioissa yhden valtion kunnianhimo on ylitse muiden

4.10 2016 ”Kiinassa ajatus vietiin vielä askeleen pidemmälle, kun lohkoketjua verrattiin Kolumbukseen ja Amerikan mantereen löytämiseen, joka vaurastutti vanhaa mannerta vuosisatoja. Tämä asettaa kiinalaisten vision oikeaan perspektiiviin.”

Lokakuussa tupsahti oiva artikkeli aiheesta hieman yllättävältä taholta. ”Tamperelainen ammattijärjestelijä” oli ottanut aiheen käsittelyyn Mekaselska-blogissaan ja lopputulos olikin erinomainen

Lohkoketju – digitaalisen korulippaan tuleva arvohely?

7.10.2016 ”Maailma on täynnä rekistereitä, joissa tarvitaan turvallisuutta ja luotettavuutta. Lohkoketjun ei kuitenkaan tarvitse sisältää pelkkiä tilitapahtumia ja kirjauksia. Se voi sisältää myös pieniä ohjelmia, käskyjä, jotka ajetaan, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä on tapa toteuttaa niin sanottuja älysopimuksia.”

Ekonomi-lehdessä julkaistu artikkeli käsitteli aihetta laajasti ja tekstissä haastatellaan useita alan tutkijoita ja vaikuttajia.

LOHKOKETJUJEN VALLANKUMOUS

19.10.2016 ”Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista.”

Tuoretta näkökulmaa aiheeseen tarjosi myös lakitoimisto Fondia artikkelillaan.

Lohkoketju avattuna

20.10.2016 ”Kuvittele tilanne, jossa nämä kolmannet osapuolet voitaisiin kokonaan ohittaa ja kaupankäynti tai sopiminen tapahtuisi suoraan ostajan ja myyjän välillä. Tällainen mahdollisuus mullistaisi yhteiskunnan rakenteita. Pankkien, luottokorttiyhtiöiden, sähköyhtiöiden ja monen muun instituution liiketoiminta muuttuisi rajusti tai jopa romahtaisi kokonaan.”

Blockchain mullistaa maailman kuin internet

11.02.2017 Vuodenvaihteessa mediat hieman sulattelivat lohkoketju-uutisointia. Seuraavan isomman jutun kirjoitti Tietoviikko. Pääosin aiheet ovat kovin saman henkisiä kuin aikaisemmassa uutisoinnissa, mutta tässä otetaan pieni katsaus älykkäisiin sopimuksiin.

Älykäs sopimus eli smart contract on yksi kiinnostavimmista lohkoketjun sovelluksista. Kyseessä on sopimus, jonka ehdot on kuvattu ohjelmakoodiin ja joka toteuttaa itse itsensä. Yritys voisi esimerkiksi tehdä älysopimuksen tietyn lastin toimittamisesta tiettyyn hintaan.”

 

On sanottu, että vuonna 2015 lohkoketjut tehtiin tutuiksi, 2016 kokeillaan ja vuonna 2017 tulee ensimmäiset todelliset palvelut. Lohkoketjujen ja muiden verkkoteknologioiden sekä robotisaation ympärillä pyörii tällä hetkellä valtava vallankumous. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

On ilo huomata, että vaikka keskustelu on vielä melko hiljaista niin useat tahot ovat jo nostaneet aiheen agendalleen.

Juha Viitala

Kategoria(t): Lohkoketju

Mitä helvettiä tulin luvanneeksi?

Sanotaan, että lupaukset pitää tehdä ääneen, jotta niiden toteuttamiseen liittyy riittävä psykologinen ja sosiaalinen paine. Olin heinäkuun toteuttamassa yhtä pitkäaikaista haavetta ja kiipesin yli 7000m korkealle vuorelle. Matka oli hieno ja opettavainen, vielä eivät omat rajat tulleet vastaan. Alastulomatkalla löysimme vuoren perusleiristä konttiin rakennetun saunan ja pienessä ylevyydentunteesta menin lupaamaan jotain, mitä en ole vielä aivan täysin ymmärtänyt. Lausun kuitenkin sen lupauksen nyt ääneen kaikkien ihmeteltäväksi. Voitte sitten muistutttaa siitä kun nähdään.

ironman

Olen pitkään halunnut kokeilla triathlonin puolimatkaa, mutta Joroisten kisa myydään aina liian nopeasti loppuun. Täksi kesäksi olin varannut paikan uuteen Tahko Triathloniin, mutta sen jouduin päällekkäisten matkojen takia perumaan. Viime syksynä hetken mietin, että olisiko täysin mahdoton ajatus vetää saman tien täysmatka, jätin kuitenkin asian hautumaan. Nyt parin oluen ja saunan tuomassa euforiassa lupasin ensi kesänä osallistua jollekin triathlonin täysmatkalle. Siis lupasin, että uin 3.8km, pyöräilen 180km ja juoksen maratonin, kerralla, putkeen.. Siis mitä hemmettiä.

Kokkausblogi ei koskaan oikein lopulta jaksanut innostaa, vaikka ympärillä on paljon päivän poliittisia aiheita en niistäkään oikein jaksanut kirjoittaa. Tuntuu, että nykymaailmassa kaikki on jo sanottu ja kaikilla on jo mielipide asioihin. Ironmaniä kuitenkaan ei ole kaikki vetänyt. Tiedän, että moni siitä haaveilee ja sitä ajattelee. Pyrkimyksenä on kertoa aika ajoin kuulumisia blogin kautta, että mitä projektille kuuluu. Toivottakaa onnea, sitä varmaan tarvitaan. Tai ei se taida onnesta olla kiinni.

Tagged with:
Kategoria(t): Viisasteluja

Tasa-arvon puolesta

Poiminta aamun Hesarista:

Suomen perustuslaissa todetaan näin: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Samassa yhteydessä todetaan vielä, että ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”.

http://www.hs.fi/kotimaa/Avioliitosta+tuli+perustuslakikysymys/a1404100105449

gay-rights

Herää kysymys, että miksi edes käymme keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista? 

Ylen 31.6. esittämä dokumentti ”Tasa-arvon puolesta” oli ensinnäkin erittäin mielenkiintoinen kurkistus yhdysvaltalaisen oikeusjärjestelmän toimintaan ja oikeussalidraamaan, harjoiteltuineen puheenvuoroineen ja ristikuulusteluineen.

Mutta ennen kaikkea se oli hienosti rakennettu tarina oikeustaistelusta tasa-arvoisen avioliittolain uudelleen sallimiseksi Kaliforniassa. Dokumentin dialogi voitaisiin suoraan kääntää Suomessa käytävään keskuteluun.

Amerikkasta käydyistä keskusteluista ja kokemuksista olisi hyvä tuoda Suomeen kaksi asiaa.

1. Tasa-arvoisen avioliittolain puolestapuhumaan tarvittaisiin konservatiivejä. Valmiiksi liberaaleilla arvioilla argumentoivien tahojen kannanotot on liian helppo sivuuttaa.  Onneksi hallitustuspuolueiden puheenjohtajat ovat tehneet vahvat kannanotot lakialoitteen puolesta.

Tasa-arvon puolesta dokumentin yllätyksellisin hetki koettiin heti alussa, kun äärikonservatiivi, ja George Bushin ”oikeakäsi” Ted Olson lähtee lakialoitteen puolestapuhujien pääjuristiksi.

2. Homo-asiaa tulisi inhimillistää. Nykyisessä keskustelussa puhe kääntyy pitkälti seksiin ja moraaliasioihin. Kuitenkin homoperheet ovat normaaleja rakastavia ihmisiä, joilla on kaikki samat ilot ja murheet kuin kaikilla muillakin. Meiltä puuttuvat inhimilliset tarinat ja kasvot joihin ihmiset voisivat samaistua.

Asiaa on helppo vastustaa periaatesyistä ja omaan omaantuntoon vedoten. Jos asiaa voidaan inhimillistää on sen kieltäminen julmaa ja väärin oikeutettua.

Lopulta asia on kuitenkin yksinkertainen ja kyseessä on perustuslaillinen yhdenvertaisuus lain edessä. Lakia tullaan tulevaisuudessa vertaamaan taisteluun naisten ja mustien oikeuksista ja tämä tulee asettamaan lain vastustajat ikävään, mutta oikeutettuu valoon.

Eikö Suomen tulisi olla eturintamassa ihmisoikeuksien puolustajana? Kahden ihmisen välinen rakkaus ei ole keneltäkään pois.

Tasa-arvon puolesta dokumentissä yksikään lakia vastustanut asiantuntia tai poliitikko ei pystynyt perustelemaan asiaansa loppuun saakka, vaan lopulta he kaikki joutuivat toteamaan, että maailma olisi parempi paikka, mikäli laki hyväksyttäisiin.

Annetaan me oma esimerkki ja tehdään maailmasta hieman parempi paikka.

Juha Viitala

Kategoria(t): Viisasteluja