Mikä on lohkoketju?

Lohkoketjuteknologia on nostettu useilla tahoilla internetin kaltaiseksi ihmisten arkea ja käytäntöjä muuttavaksi tekniikaksi. Teknologinen lähihistoria voidaan kuvata kolmena eri kautena, useiden ennusteiden mukaan nyt olemme siirtymässä seuraavaan, lohkoketjujen aikakauteen.

lohketkukausi

Lohkoketju teknologiana on kuitenkin monella tapaa ongelmallinen ja hankalasti hahmotettavissa. Jotta voidaan luontevasti puhua murroksesta on aihetta syytä tarkastella hieman eri näkökulmista.

Teknismatemaattinen innovaatio

Lohkoketjun kauneus perustuu sen tekniseen nerokkuuteen. Teknologia perustuu kehittyneisiin matemaattisiin algoritmeihin, joiden avulla pystytään ratkaisemaan kaksi äärimmäisen haastavaa matemaattista ja tietoteknistä ongelmaa luotettavasti.

  • Double spend problem – digitaalisen rahan käyttö kahteen kertaan (1)
  • Byzantine generals problem – bysanttilaisten kenraalien ongelma (2)

Näiden ratkaisuiden johdosta voidaan verkossa saavuttaa ominaisuuksia, jotka ovat aiemmin olleet, joko mahdottomia tai äärimmäisen vaikeasti toteutettavissa, kuten verkossa toimiva hajautettu digitaalinen maksujärjestelmä ja mahdollisuus luoda luottamusta toisistaan tuntemattomien tahojen välillä.

Bitcoinista kaikki alkoi

Ensimmäinen käytännön lohkoketjusovellus on kryptovaluutta Bitcoin. Bitcoinin ja hajautetussa verkossa toimivan arvojärjestelmän kehitti salanimellä esiintynyt Satoshi Nakamoto vuonna 2008, joka kuvasi tarkastijärjestelmän toiminnallisuuden teoriatasolla. Bitcoin on ollut yleisesti käytössä vuodesta 2009. (3)

Lohkoketjuteknologia

Yksinkertainen selitys lohkoketjuteknologialle voisi olla: Lohkoketju on hajautetussa verkossa toimiva, avoimeen lähdekoodiin perustuva arvojärjestelmä, joka on matemaattisesti varmennettu ja sen tiedot ovat muuttumattomia.

Toinen kuvaus voisi olla: Lohkoketju on hajautettu tapahtumarekisteri, jonka kaikki transaktiot ovat aikajärjestyksessä, kaikkien osapuolten vahvistamia ja tallennettu niin, että mitään ei voida muuttaa tai väärentää. Ja kaikki tämä toimii pomminvarmasti.

Jos katsotaan vielä hieman tarkemmin aihetta niin lohkoketju on periaatteessa hieman harhaanjohtava nimi, koska se viittaa lähinnä teknologiaan, jolla tieto on varastoitu ketjutettuun tietorakenteeseen.

Toisinaan lohkoketjuista käytetään nimityst DLT-teknologia, joka viittaa hajautettuun tilikirjaan (Distributed Ledger Technology). Tämä termi on varsinkin finanssaimaailmassa tutumpi.

dlt

Lohkoketjuteknologian muodostavat neljä pääteknologiaa

  • Julkisen avaimen salaus (PKI)
    • Lohkoketjuissa käyttäjätiedot ja transaktion tunnistetaan ja allekirjoitetaan julkisen avaimen salauksella eli vahvalla asymmetrisellä salauksella.
  • Hajautettu verkko (peer-to-peer) 
    • Lohkoketju toimii hajautetussa vertaisverkossa, jossa jokainen taho on tasavertainen ja verkkoo ei synny yhtä kriittistä kohtaa. Tällä saavutetaan korkea vikasietoisuus.
  • Konsensusmekanismi (consensus protocol)
    • Konsensusprotokolla pitää huolen, että verkon tietokanta on ajantasainen ja sinne tallenetut tiedot ovat kaikkien verkon osapuolten hyväksymiä. Tällä hetkellä yleisin konsensusprotokolla on työtodistus eli Proof-of-work.
  • Kryprografinen lohkoketju (chain of blocks)
    • Itse lohkoketjuun tallentuvat verkon eri transaktiot, arvon siirrot ja muut tiedot. Hash-tiivisteet huolehtivat tietokannan muuttumattomuudesta.

Viidenneksi teknologiaksi voidaan vielä nostaa älykkäät sopimukset (smart contract), jotka mahdollistavat lohkoketjujen laajemman käytön, mutta eivät sinällään sisällä mitään yleistä teknologiaa.

arkkitehtuuri

Lohkoketjujen arkkitehtuurin voisi kuitenkin kuvata kuitenkin hieman eritavalla, joka on lähempänä sen toiminnallista ja ominaisuuksiin perustuvaa mallia kuin teknologiakarttaa.

Lohkoketju sinällään ei sisällä mitään uutta vaan se on nerokkaasti koottu rakennelma vanhoja teknologioita.

Koneellinen luottamus & luottamusprotokolla

Mitä sitten tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Näiden neljän teknologian yhdistelmästä ja käyttötavasta lohkoketjuteknologialle syntyy seuraavanlaisia ominaisuuksia

9ominaisuutta

  1. Jaettu tapahtumarekisteri (Shared ledger)
  2. Tietojen muuttumattomuus (Immutability)
  3. Hajautettu vikasietoisuus (Distributed)
  4. Krytografinen suojaus (Cryptography)
  5. Tapahtumien luotettavuus ja auditoitavuus (Auditable)
  6. Automatisuus ja riippumattomuus (Automation)
  7. Tapahtumien ainutkertaisuus (Uniqueness)
  8. Tunnistettavuus (Authentication)
  9. Toimintojen ajantasaisuus ja oikeellisuus (Validity)

Yhdessä nämä yhdeksän ominaisuutta luovat järjestelmän, jonka tuloksena syntyy koneellinen luottamus niin itse järjestelmään kuin sen käyttäjiin.

Keksitkö näillä tiedoilla palvelun, joka hyötyisi tämänkaltaisista ominaisuuksista?

Mitä luottamus lohkoketjussatarkoittaa?

Miten nämä teknologiat käytännössä toimivat, miten ne muuttavat maailmaa ja miksi lohkoketju on todellisen digiloikan mahdollistava tekniikka? Siitä seuraavassa jaksossa.

Kirjoitus on ensimmäinen osa lohkoketjuja käsittelevää juttusarjaa.

Aiheeseen liittyvät kommentit sekä faktakorjaukset erittäin tervetulleita!

Teksti ja kuvat:

Juha Viitala, NetGen Oy
Kirjoittaja on teknologiayrittäjä ja kokee 90-luvun puolivälin uudelleensyntyneen.

Viitteet

  1. https://blogs.cornell.edu/info4220/2013/03/29/bitcoin-and-the-double-spending-problem/
  2. http://www.dugcampbell.com/byzantine-generals-problem/
  3. https://bitcoin.org/bitcoin.pdf
Tagged with: , , ,
Kategoria(t): Lohkoketju

Kaikki Guggenheim-museot ovat menestyksiä!

Moreau Kusunoki Architectes

Guggenheim-uutisointi leimahti jälleen käyntiin uuden toteutusehdotuksen myötä. Molemmat taistelulinjat heräsivät korsuistaan ja päätön kinastely alkoi puolesta ja vastaan. Aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti, koska olen kauttalinjan kulttuurihankkeiden ja kaikenlaisen sivistyksen ja kaupunkikulttuurin edistyksen vankkumaton kannattaja. Keskustelu on kovin tunnepitoista, ajoittain älyllisesti hieman laiskaa ja vilisee väärää tietoa.

Ohessa muutamia havaintoja keskustelusta.

Vastustajaleirissä usein viitataan epäonnistuneisiin Guggenheim-hankkeisiin ja miksi se Suomessa menestyisi, jos se ei menesty missään muualla?

Maailmassa on tällä hetkellä 3 toiminnassa olevaa Guggenheim-museota. Kyseessä ovat ne museot, jotka ovat toimineet mallilla, jota myös Helsinkiin ajetaan. Eli kunnianhimoinen museorakennus on rakennettu osana hanketta.

1. Solomon R. Guggenheim -museo New York on NYC:n neljänneksi vieraillun museo, jossa on kattavia vaihtuvia näyttelyitä. Museossa vierailee noin miljoona ihmistä vuosittain. Museo on avattu vuonna 1959.

2. Peggy Guggenheimin museo Venetsiassa on arvostettu nykytaiteen museo ja Venetsia vieraillun museo. Museo siirtyi Solomon R. Guggenheim-säätiölle vuonna 1979. Museossa vieraille reilu 500.000 ihmistä vuosittain.

3. Guggenheimin museoista tunnetuin sijaitsee Bilbaossa ja sen menestys on innostanut Säätiötä laajentamaan toimintaansa. Bilbaon Guggenheim avautui yleisölle vuonna 1997. Tutkimusten mukaan museo toi viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana Baskimaahan yli miljardi dollaria, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset, sekä yli 190 miljoonaa dollaria paikallisina verotuottoina.

Kaikkien toiminnassa olevien museoiden voidaan katsoa olevan menestyksiä!

Helsinki olisi hieno jatke tällä listalle.

gh-04380895_rendering-c

No entäs ne katkerat epäonnistumiset joihin taajaan viitataan?

Guggenheim Berliini oli Deutche Bankin hallintorakennuksen katutasossa sijaitseva n. 350M2 kokoinen näyttelytila, jonka kokoelma koostui pitkälle Deutche Bankin teoksista. Yhteistyö näyttelyn ylläpitämisestä kesti vuodesta 1997 vuoteen 2012. Tänä aikana näyttelyt houkuttelivat n. 2 miljoonaa kävijää.

Guggenheim Las Vegas oli Venetia-hotellissa sijaitseva pieni näyttelytila, joka perustettiin Guggenheimin ja Pietarin Eremitaasin yhteistyönä. Vuonna 2001 avattu museo kerkesi houkuttelemaan reilu miljoona vierailijaa ennen kuin se suljettiin vuonna 2008.

Guggenheim Meksiko – Guadalajaran kaupunkiin suunniteltu kunnianhimoinen museoprojekti ei päässyt suunnitteluastetta pidemmälle, koska sen tavoitteesta rakentaa näyttävä ja kallis museokokonaisuus ei haluttu tinkiä. Projekti haudattiin vuonna 2008.

Guggenheim Abu Dhabi – Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin rakennettava museo hanke on ollut käynnissä pitkään ja siinä on ollut useita viivästyksiä. Tähän asti suurimman Guggenheim-museon rakentaminen on jälleen vauhdissa ja museon arvellaan avautuvan vuonna 2018.

Myös Liettuan Guggenheimista on liikkunut huhuja, mutta itse museota ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus rakentaa; kyseessä oli ainoastaan Guggenheim-säätiön konsultointi.

Itse Guggenheim-museot ovat vetovoimaisia turistinähtävyyksiä sekä kulttuurikeskuksia. Helsingin mallilla rakennetut museot ovat kestäneet hyvin aikaa ja ovat olleet hyviä investointeja kotikaupungeille. Parista lopettaneesta väliaikasnäyttelystä on nostettu kohtuuton esimerkki Guggenheimin toimimattomuudesta. Toisin sanoen, asiasta vaan ei ole jaksettu ottaa selvää.

Rahoitus perspektiiviin

Jokaista suurta kulttuurihanketta on vastustettu vimmalla, niin Oopperataloa, Kiasmaa ja viimeksi Musiikkitaloa.

Musiikkitalo on projektina samaa kokoluokkaa Guggenheimin kanssa. Sen rakentaminen maksoin n. 160 miljoonaa ja sen rahoitti puoliksi valtio ja toisesta puoleta vastasi mm. Helsingin kaupunki ja YLE. Vaikka vastustus oli kovaa hankkeelle ei siitä samanlaista koko kansan huvia saatu aikaiseksi.

Kansallisoopperaa tuetaan vuosittain n. 40 miljoonalla eurolla. Oopperassa käy vajaat 300.000 henkeä vuosittain.

Jo tähän mennessä Guggenheim on kerännyt ennätyksellisen paljon yksityistä rahaa verrattuna mihinkään aiempaan kulttuurihankkeeseen. Helsingin kaupungille esitetty 80 miljoonan rahoitus saattaa kuulostaa isolta, mutta Oy Helsinki Ab on jättimäinen konserni. Vuotuinen liikevaihto on lähes 5 miljardia euroa. Tälle vuodelle ylijäämää on budjetoitu vajaa 400 miljoonaa ja Helsigin investointivarat ovat reilu 800 miljoonaa.

Yksityiset rahoittajat koostuvat pitkälti suoraan tai epäsuoraan matkailualan toimijoista. Yksityisellä sektorilla on vahva usko, että Guggenheim nostaa Helsingin matkustajamääriä. Tällöin myös Helsinki, Suomen valtio ja yksityiset yrityksen hyötyvät projektista, joka on investointina verrattain pieni.

Toivottavasti saan tulevaisuudessa nauttia kulttuurillisesti vilkkaasta Etelärannasta, enkä pyöriä vanhan terminaalin parkkipaikalla.

Yksi Guggenheim minulle kiitos!

Kategoria(t): Viisasteluja

Lohkoketju Suomessa

Lohkoketjusta on povattu internetin kaltaista innovaatiota sekä teknologiaa, joka mahdollistaa esimerkiksi IoT:n ja AI:n toiminnallisuuden verkoissa. Lohkoketjuista puhuttiin pitkään kryptovaluutojen, kuten Bitcoinin yhteydessä. Viimeisen vuoden aikana lohkoketju omana teknologiana on noussut kuumaksi puheenaiheeksi.

blockchain-revolution

Ohessa lyhyt katsaus tärkeimpiin artikkeleihin aiheen ympärillä kotimaisissa medioissa kuluneen 18 kuukauden aikana.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) oli ajoissa liikkeellä ja julkaisi ensimmäisen kattavan tutkimuksen tulevaisuuden digialustoista, jossa lohkoketjuteknologiaa käsitellään kattavasti.

Laitteet pilveen – vai pilvi laitteisiin?

18.5.2015 ”Lohkoketjuteknologia on teollisuuden ja yhteiskunnan digitalisaation näkökulmasta mielenkiintoinen tarkastelun kohde monestakin eri syystä. Ensinnäkin, lohkoketjuteknologian ekosysteemiin tehdyt pääomasijoitukset ovat kasvaneet viime vuosina erittäin nopeasti ja niiden kehityksessä on havaittavissa tiettyä samankaltaisuutta internetin ja WWW:n alkuaikojen pääomasijoitusten kehitykseen nähden.”

Lohkoketju terminä ilmeistyi kotimaisiin medioihin kunnolla 2015 syksyllä, jolloin Maailma talousfoorumi (World Economic Forum) listasi lohkeketjun yhdeksi kuudesta megatrendiksi.

Aiheeseen tarttui ensimmäisenä Taloussanomat jutullaan:

Suomalaiset pankit kuin Nokia takavuosina

3.10.2015 ”Tähän tekniikkaan pitää suhtautua yhtä vakavasti kuin internetin kehitykseen olisi pitänyt suhtautua 1990-luvun alussa.”

Loppuvuodesta 2015 Nordea ja OP ilmoittivat liittyneensä R3:n vetämään Digital Ledger Group -konsortioon, johon kuuluu merkittäviä rahoituslaitoksia ympäri maailman.

Nordea mukaan uraauurtavaan kumppanuuteen

28.10.2015 ”Uusi tekniikka voi mullistaa rahoitusalan täysin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi valuuttakaupassa, maksuissa, arvopapereiden liikkeeseenlaskuissa, viranomaisraportoinnissa ja compliance-asioissa.”

OP Ryhmä kehittää tulevaisuuden finanssipalveluita osallistumalla kansainväliseen lohkoketjuteknologia-hankkeeseen

27.12.2015 ”OP on liittynyt mukaan kansainväliseen pankkien yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on kehittää nykyistä nopeampia ja tehokkaampia finanssipalveluita lohkoketjuteknologiaa (”blockchain technology”) hyödyntämällä.”

Marraskuussa FINVA julkaisi jutun:

Blockchain muokkaa finanssialaa

18.11.2015 ”Tämän tästä vastaan tulee uusi teknologia, jolla on mahdollisuus mullistaa jonkin toimialan perusfundamentit. Finanssimarkkinoille tämä teknologia on lohkoketju (blockchain).”

Sama artikkeli julkaistiin joulukuussa Talouselämässä nimellä:

Onko lohkoketju finanssialan digimörkö?

2016 – Lohkoketjun esiinmarssi 

Vuonna 2015 lohkoketjuteknologia teki pesäeroa sen kantaisään Bitcoiniin, joka on ensimmäinen lohkoketjusovellutus. Vuonna 2016 asiaa ryhdyttiin ruotimaan medioissa tarkemmin ja myös muiden toimialojen ratkaisuja ryhdyttiin uutisoimaan.

Pelin aloitti Kouvola ja IBM. Kansainvälisestikin suurta kiinnostusta kerännyt hanke uutisoitiin laajalti.

Teknologiajätti IBM ja Kouvola Innovation yhteistyöhön – Kehitteillä on teollisen internetin logistiikkasovellus

15.2.2016 ”Kouvola Innovation Oy ja yhdysvaltalainen teknologiajätti IBM ovat ryhtymässä yhteistyöhön. Osapuolet kehittävät lohkoketjuteknologiaa hyödyntävää älylogistiikkasovellusta IBM:n Watson IoT –alustan päälle. Kyseessä on kokonaan uudenlainen tiedon siirron, tallentamisen ja käsittelyn tapa, jonka uskotaan mullistavan useita teollisuuden aloja.”

Tietoviikko teki keväällä 2016 juttusarjan, jossa porauduttiin hieman syvemmin lohkoketjuun ja sen toiminnallisuuteen.

Lohkoketju on yhtä iso asia kuin Internet

9.3.2016 ”Lohkoketjuteknologia mahdollistaa digitaaliset valuutat, älykkäät sopimukset, mikromaksut, omaisuusrekisterit, identiteetti- ja maineenhallintarekisterit, äänestysjärjestelmät, laitteiden väliset maksut ja autonomiset organisaatiot.”

Huhtikuussa ilmestyneessä Tietoviikon jutussa lohkoketjuteknologiaan kuvattiin tarkasti.

Lohkoketjuteknologia pähkinäkuoressa – tämä kannattaa tietää

5.4.2016 ”Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa maailman ensimmäisen hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan. Tätä tietokantaa voivat täysin luotettavasti ylläpitää ketkä tahansa halukkaat ja toisilleen tuntemattomat tahot.”

Lohkoketjuaiheella jatkettiin Tietoviikossa vielä toukokuussa

Ovatko lohkoketjut uusi internet?

24.5.2016 ”Varmaa on se, että lukuisat maineikkaat yritykset eivät olisi lohkoketjujen kehittämisessä mukana, elleivät ne tunnistaisi liiketoimintahyötyä.  Kaupallisella puolella lohkoketjuja sovelletaan tulevaisuudessa laajasti, vaikkeivat villeimmät visiot toteutuisivatkaan.”

Yhteiskunnallisista vaikuttajista SITRA tarttui aiheeseen seuraavaksi:

Lohkoketju muuttaa maailmaa

26.5.2016 ”Tähän asti bitcoin on ollut tunnetuin lohkoketjuteknologian hyödyntäjä. On kuitenkin virhe samaistaa lohkoketju täysin bitcoiniin. Vaikka bitcoinin kehittäjä tai kehittäjät samalla kehittivätkin lohkoketjutekniikan perusteet, todella suuret vaikutusmahdollisuudet lohkoketjulla on bitcoinin ulkopuolella.”

Image julkaisi myös jutun aiheesta ja lukijoiksia saattoi eksyä myös uusia lukijoita finassi- ja IT-sektorin ulkopuolelta.

Seuraava häiriö on jo täällä

14.6.2016 ”Teknologia kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen käytännön sovellukset tarkoittavat sitä, että ihmisten – tai yritysten tai koneiden – välisiin kauppoihin tai sopimuksiin ei tarvita kolmatta osapuolta todistajaksi ja varmentajaksi.”

Myös Talouselämä julkaisi kesälomien kynnyksellä jutun, jossa aihetta käsiteltiin jo tutuilla teemoilla.

Tässä on yhtä suuri innovaatio kuin internet

18.6.2016 ”Lohkoketjut voivat olla tulevaisuuden ekosysteemien teknologinen perusta, sillä juuri luottamuksestahan yhteistyössä ja verkostojen muodostumisessa on pitkälti kyse. Teknologia itsessään on monimuotoisuudessaan ja monimutkaisuudessaan internetin kaltainen innovaatio, jossa määritelmiä tärkeämpää on ymmärtää sen olemusta ja hyödyntämisen mahdollisuuksia.”

Kesällä uutisointi oli rauhallisempaa kun toimittajat ja alan vaikuttajat vaikuttivat kesämökeillään.

Syksyllä allekirjoittanut kävi vierailemassa Shanghaissa järjestetyssä International Blockchain Week -tapahtumassa ja kirjoitti repostaasia vierailultaan Tekniikka & Talous -lehden blogiin. Myös artikkeli julkaistiin lehdessä 6.10.

Kokenut teknologiayrittäjä yrittää selvittää: Mistä lohkoketjuissa todella on kyse?

7.9.2016 ”Viisi vuotta bitcoinin syntymisen jälkeen alettiin yleisesti puhua virtuaalivaluutan mahdollistavasta teknologiasta ja sen käyttämisestä myös muihin tarkoituksiin.”

Lohkoketjuteknologioissa yhden valtion kunnianhimo on ylitse muiden

4.10 2016 ”Kiinassa ajatus vietiin vielä askeleen pidemmälle, kun lohkoketjua verrattiin Kolumbukseen ja Amerikan mantereen löytämiseen, joka vaurastutti vanhaa mannerta vuosisatoja. Tämä asettaa kiinalaisten vision oikeaan perspektiiviin.”

Lokakuussa tupsahti oiva artikkeli aiheesta hieman yllättävältä taholta. ”Tamperelainen ammattijärjestelijä” oli ottanut aiheen käsittelyyn Mekaselska-blogissaan ja lopputulos olikin erinomainen

Lohkoketju – digitaalisen korulippaan tuleva arvohely?

7.10.2016 ”Maailma on täynnä rekistereitä, joissa tarvitaan turvallisuutta ja luotettavuutta. Lohkoketjun ei kuitenkaan tarvitse sisältää pelkkiä tilitapahtumia ja kirjauksia. Se voi sisältää myös pieniä ohjelmia, käskyjä, jotka ajetaan, jos tietyt ehdot täyttyvät. Tämä on tapa toteuttaa niin sanottuja älysopimuksia.”

Ekonomi-lehdessä julkaistu artikkeli käsitteli aihetta laajasti ja tekstissä haastatellaan useita alan tutkijoita ja vaikuttajia.

LOHKOKETJUJEN VALLANKUMOUS

19.10.2016 ”Kansainväliset teknologiajätit, kuten Google, Microsoft ja IBM, ovat käynnistäneet omat lohkoketjuteknologiaan liittyvät tutkimushankkeensa. Jos kymmenen vuoden päästä maailman bruttokansantuotteesta kymmenen prosenttia on kytköksissä lohkoketjuihin, niin kyse on isoista rahoista.”

Tuoretta näkökulmaa aiheeseen tarjosi myös lakitoimisto Fondia artikkelillaan.

Lohkoketju avattuna

20.10.2016 ”Kuvittele tilanne, jossa nämä kolmannet osapuolet voitaisiin kokonaan ohittaa ja kaupankäynti tai sopiminen tapahtuisi suoraan ostajan ja myyjän välillä. Tällainen mahdollisuus mullistaisi yhteiskunnan rakenteita. Pankkien, luottokorttiyhtiöiden, sähköyhtiöiden ja monen muun instituution liiketoiminta muuttuisi rajusti tai jopa romahtaisi kokonaan.”

Blockchain mullistaa maailman kuin internet

11.02.2017 Vuodenvaihteessa mediat hieman sulattelivat lohkoketju-uutisointia. Seuraavan isomman jutun kirjoitti Tietoviikko. Pääosin aiheet ovat kovin saman henkisiä kuin aikaisemmassa uutisoinnissa, mutta tässä otetaan pieni katsaus älykkäisiin sopimuksiin.

Älykäs sopimus eli smart contract on yksi kiinnostavimmista lohkoketjun sovelluksista. Kyseessä on sopimus, jonka ehdot on kuvattu ohjelmakoodiin ja joka toteuttaa itse itsensä. Yritys voisi esimerkiksi tehdä älysopimuksen tietyn lastin toimittamisesta tiettyyn hintaan.”

 

On sanottu, että vuonna 2015 lohkoketjut tehtiin tutuiksi, 2016 kokeillaan ja vuonna 2017 tulee ensimmäiset todelliset palvelut. Lohkoketjujen ja muiden verkkoteknologioiden sekä robotisaation ympärillä pyörii tällä hetkellä valtava vallankumous. Jään mielenkiinnolla seuraamaan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan.

On ilo huomata, että vaikka keskustelu on vielä melko hiljaista niin useat tahot ovat jo nostaneet aiheen agendalleen.

Juha Viitala

Kategoria(t): Lohkoketju

Mitä helvettiä tulin luvanneeksi?

Sanotaan, että lupaukset pitää tehdä ääneen, jotta niiden toteuttamiseen liittyy riittävä psykologinen ja sosiaalinen paine. Olin heinäkuun toteuttamassa yhtä pitkäaikaista haavetta ja kiipesin yli 7000m korkealle vuorelle. Matka oli hieno ja opettavainen, vielä eivät omat rajat tulleet vastaan. Alastulomatkalla löysimme vuoren perusleiristä konttiin rakennetun saunan ja pienessä ylevyydentunteesta menin lupaamaan jotain, mitä en ole vielä aivan täysin ymmärtänyt. Lausun kuitenkin sen lupauksen nyt ääneen kaikkien ihmeteltäväksi. Voitte sitten muistutttaa siitä kun nähdään.

ironman

Olen pitkään halunnut kokeilla triathlonin puolimatkaa, mutta Joroisten kisa myydään aina liian nopeasti loppuun. Täksi kesäksi olin varannut paikan uuteen Tahko Triathloniin, mutta sen jouduin päällekkäisten matkojen takia perumaan. Viime syksynä hetken mietin, että olisiko täysin mahdoton ajatus vetää saman tien täysmatka, jätin kuitenkin asian hautumaan. Nyt parin oluen ja saunan tuomassa euforiassa lupasin ensi kesänä osallistua jollekin triathlonin täysmatkalle. Siis lupasin, että uin 3.8km, pyöräilen 180km ja juoksen maratonin, kerralla, putkeen.. Siis mitä hemmettiä.

Kokkausblogi ei koskaan oikein lopulta jaksanut innostaa, vaikka ympärillä on paljon päivän poliittisia aiheita en niistäkään oikein jaksanut kirjoittaa. Tuntuu, että nykymaailmassa kaikki on jo sanottu ja kaikilla on jo mielipide asioihin. Ironmaniä kuitenkaan ei ole kaikki vetänyt. Tiedän, että moni siitä haaveilee ja sitä ajattelee. Pyrkimyksenä on kertoa aika ajoin kuulumisia blogin kautta, että mitä projektille kuuluu. Toivottakaa onnea, sitä varmaan tarvitaan. Tai ei se taida onnesta olla kiinni.

Tagged with:
Kategoria(t): Viisasteluja

Tasa-arvon puolesta

Poiminta aamun Hesarista:

Suomen perustuslaissa todetaan näin: ”Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”

Samassa yhteydessä todetaan vielä, että ”ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä”.

http://www.hs.fi/kotimaa/Avioliitosta+tuli+perustuslakikysymys/a1404100105449

gay-rights

Herää kysymys, että miksi edes käymme keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista? 

Ylen 31.6. esittämä dokumentti ”Tasa-arvon puolesta” oli ensinnäkin erittäin mielenkiintoinen kurkistus yhdysvaltalaisen oikeusjärjestelmän toimintaan ja oikeussalidraamaan, harjoiteltuineen puheenvuoroineen ja ristikuulusteluineen.

Mutta ennen kaikkea se oli hienosti rakennettu tarina oikeustaistelusta tasa-arvoisen avioliittolain uudelleen sallimiseksi Kaliforniassa. Dokumentin dialogi voitaisiin suoraan kääntää Suomessa käytävään keskuteluun.

Amerikkasta käydyistä keskusteluista ja kokemuksista olisi hyvä tuoda Suomeen kaksi asiaa.

1. Tasa-arvoisen avioliittolain puolestapuhumaan tarvittaisiin konservatiivejä. Valmiiksi liberaaleilla arvioilla argumentoivien tahojen kannanotot on liian helppo sivuuttaa.  Onneksi hallitustuspuolueiden puheenjohtajat ovat tehneet vahvat kannanotot lakialoitteen puolesta.

Tasa-arvon puolesta dokumentin yllätyksellisin hetki koettiin heti alussa, kun äärikonservatiivi, ja George Bushin ”oikeakäsi” Ted Olson lähtee lakialoitteen puolestapuhujien pääjuristiksi.

2. Homo-asiaa tulisi inhimillistää. Nykyisessä keskustelussa puhe kääntyy pitkälti seksiin ja moraaliasioihin. Kuitenkin homoperheet ovat normaaleja rakastavia ihmisiä, joilla on kaikki samat ilot ja murheet kuin kaikilla muillakin. Meiltä puuttuvat inhimilliset tarinat ja kasvot joihin ihmiset voisivat samaistua.

Asiaa on helppo vastustaa periaatesyistä ja omaan omaantuntoon vedoten. Jos asiaa voidaan inhimillistää on sen kieltäminen julmaa ja väärin oikeutettua.

Lopulta asia on kuitenkin yksinkertainen ja kyseessä on perustuslaillinen yhdenvertaisuus lain edessä. Lakia tullaan tulevaisuudessa vertaamaan taisteluun naisten ja mustien oikeuksista ja tämä tulee asettamaan lain vastustajat ikävään, mutta oikeutettuu valoon.

Eikö Suomen tulisi olla eturintamassa ihmisoikeuksien puolustajana? Kahden ihmisen välinen rakkaus ei ole keneltäkään pois.

Tasa-arvon puolesta dokumentissä yksikään lakia vastustanut asiantuntia tai poliitikko ei pystynyt perustelemaan asiaansa loppuun saakka, vaan lopulta he kaikki joutuivat toteamaan, että maailma olisi parempi paikka, mikäli laki hyväksyttäisiin.

Annetaan me oma esimerkki ja tehdään maailmasta hieman parempi paikka.

Juha Viitala

Kategoria(t): Viisasteluja

Veropakolaisuudesta

Björn Wahlroosin ”veropakolaisuus” oli viime viikon ykkösuutinen. Tapaushan on herkullinen ja vapauttaa heterogeenisesti koko kansan ja median kertomaan mielipiteensä aiheesta. Tämä on yksinkertainen asia ja siitä on helppo olla jotain mieltä, sen taakse ei kutoudu valtavaa turvallisuupoliittista verkostoa tai vaikeasti ymmärrettävää talousviidakkoa, mikä vaikeuttaa esim. Natosta tai EU:sta argumentoitujen kannannottojen kirjoittamisen. Kommentteja aiheesta värittävät yleinen paha olo, kateus ja väärin kohtelu. Pyytäisin kuitenkin, että mietittäisiin hieman tarkemmin, mistä esim. Nallen päätös ruotsiin muutosta rakentuu.

Siskoni kysyi kommenttiani Facebookissa aiheeseen, tai itse asiassa alla olevaan tarinaan, joka on levinnyt kulovalkean lailla. En malttanut olla ottamatta tilaisuudesta vaaria.

Tämähän on loistava satu ja tarina. Jatkan sitä hieman, koska tässä on nyt tehty hätäisiä johtopäätöksiä, eikä tarinaa kerrottu kokonaan.

nalle

Jotenkin tämä edellisen postauksen kuvitus sopi myös tähän. Ruotsi vie meidän viimeisetkin veromarkat.

Tarina alkaa näin:

Kymmenen henkeä menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku kaikille yhteensä on 100 €. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1 €, kuudes maksaisi 3 €, seitsemäs 7€, kahdeksas 12 €, yhdeksäs 18 €. Kymmenes – rikkain – maksaisi 59 €.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. ”Koska olette niin hyviä asiakkaita” hän sanoi ”saatte 20 € alennusta”. Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80 €.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2 € per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33 €? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2 €, seitsemäs 5 €, kahdeksas 9 €, yhdeksäs 12 € ja kymmenes 52 €. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. ”Minä säästin vain 1 € kahdestakymmenestä” aloitti Jutta. ”Mutta Nalle tienasi 7 €!”

”Aivan” jatkoi Timo ”Minäkin sain vain 1 €. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!”.

”On se niin väärin” jatkoi seitsemäs” Miksi öykkäri Wahlroos saa 7 € kun minä sain vain 2 €?”.

”Hetkinen” huusivat neljä ensimmäistä, Arhinmäki tovereineen, yhteen ääneen. ”Me emme saaneet mitään!”. ”Köyhiä riistetään!”. Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä Nallea kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana rikkain, öykkäri-Nalle, ei tullutkaan illalliselle. Näin ollen muut yhdeksän söivät ilman häntä. Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52 €.

Tarina ei kuitenkaan loppunut tähän…

Nalle mietti konfliktia viikon, mutta koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun hän sai turpaansa vääryttä kokeneilta ystäviltään, hän päätti antaa anteeksi. Nalle palasi illalliselle seuraavalla viikolla. Saavuttuaan ravintolaan seurue sai harmikseen kuulla, että he eivät saaneet enää alennusta, koska Päivi oli säätänyt lain, minkä johdosta yritysasiakkaat olivat kadonneet ravintolasta.

Lisäksi Päivä oli säätänyt, että ravintoloiden tuli sulkea ovensa hyvissä ajoin, jonka vuoksi seurueen illallisiaikaa tuli siirtää aikaisemmaksi. Uusista säännöistä huolimatta seurue päätti kuitenkin tulla seuraavana päivänä uudestaan, hieman aikaisemmin.

Seuraavana päivänä 18e maksava henkilö ilmoitti, että hänellä alkoi yt-neuvottelut, ja tästä syystä hän maksaisi enää 7euroa ja muiden pitäisi maksaa enemmän. Yhdessä kuitenkin soviittiin, että parempi, jos Nalle maksaa 11e enemmän. Koska tällä saatiin rauha aikaiseksi jatkettiin illallisia normaalisti.

Jyrki ei kuitenkaan katsonut hyvällä, että Nalle maksaa muiden ruuat. Vaan päätti, että muiden ruokailijoiden tulee maksaa 30% Nallen maksamasta osasta veroa. Ja tästä syystä Nalle lasku nousi 79euroon. Nalle oli kuitenkin itsekin vanha yliopisto-opiskelija ja oli saanut elämänsä aika paljon mammomaan ja päätti, että yhdessä on kuitenkin kiva syödä ja jatkoi laskun maksua.

Kuukausi kului ja hallitus mietti, että miten he saavat tälläisen toisten aterioiden maksamisen kuriin. He tekivät päätöksen, että Nallen pitää maksaa hänen 79euron osuudestaan korotettua arvonlisäveroa. Laskuun lisättiin 12% ALV:tä, jolloin Nallen ruokalaskun hinnaksi tuli 89e.

Päivät vierivät ja taloustilanne Suomessa kävi entistä huonommaksi. Seurueessa monella oli YT:t päällä, täksi aikaa oltiin sovittu, että ravintola antaa muun porukan syödä velaksi, mutta Nalle maksaa edellen 89e.

Tilanne oli siis seuraava: neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaneet mitään, viides söi 1 € velaksi, kuten myös kuudes 3 €, seitsemäs ja yhdeksäs 7€, kahdeksas 12 €. Kymmenes – eli Nalle maksoi 89 €. Sadan euron illallinen siis maksoi 119e. Josta ravintolalla tuli 30e velkaa, joka ilta.

Kuukaudet kuluivat ja hallitus päätti, että Nallen pitää selkeästi maksaa enemmän veroja, koska hänellä on varaa maksaa muiden illalliset. Tehtiin kattava leikkauslista ja veroja korotettiin niin, että Nallen 89euron illallislaskua varten hänen pitäisi tienata reilusti yli 200e.

Eräänä iltana Nalle kysyi, että miten muulla porukalla menee? Kaikki totesivat, että tiukkaa on, mutta onneksi ovat kaikki saaneet työtä julkiselta sektorilta. Ja koska Nalle joka tapauksessa maksaa heidän palkkansa, niin olisi reilua, jos Nalle maksaa myös heidän illalliset jatkossakin.

Tämän kuultuaan Nalle sai tarpeekseen ja päätti muuttaa Ruotsiin ja söi illalliset jatkossa muiden ruotsiinmuuttajien kanssa.

Tarinan opetus?

Kuten nähty monessa tapauksessa eivät verojen kiristäminen nosta verotuottoja huonossa taloustilanteessa.. Autovero, alkoholivero..

Jostain syystä alkuperäisesä tarinassa on menneet ns. puurot ja vellit sekaisin ja Nallen muutto on saatu hallituksen vasemmanlaidan ja opposition syyksi. Vaikka käytännössä kaikista veronkiristyksistä ym. on päättänyt oikeistohallitus. Sama hallitus, jonka valtakauden aikana julkisen talouden osuus Suomen BKT:sta on kasvanut yli 40%:n. Samaan aikaan näiden julkisten alojen palkat on noussut n. 40%. Samaan aikaa tehdän leikkauslistoja, joilla viedään lapsilta, eläkeläisiltä, duunareilta ja rikkailta. Mutta julkisen talouden turvonneisiin kustannuksiin ei uskalleta koskea.

Jos joku onnistuu Suomessa rikastumaan on hän maksanut joka tapauksessa niin paljon veroja, että jokaisen tulisi olla ylpeä jokaisesta suomalaisesta miljonääristä.

* En pysty viittaamaan alkuperäisin tarinan kertojaan, koska se ei ole ilmeiesti tiedossa. Tämä on siis lainattu suoraan FB:ssä liikkuneesta ketjukirjeestä.

** Mainittakoon vielä, henkilökohtaisesti koen, että Nallen ja muiden veropakolaisten toimet eivät ole oikein, mutta ymmärrettäviä.

 

Kategoria(t): Viisasteluja

Onnellisuutta metsästämässä

”Onni tarkoittaa arkikielessä usein jonkin toimijan kannalta edullista, sattumanvaraista tapahtumaa.” – Wikipedia 

Kuulostaa kovin suomalaiselta, että onnellisuus sanan etymologia on sattumanvaraisuudessa. Ehkä Acrigolalla kävi lipsahdus eikä ajatellut asiaa sen pidemmälle. Vai voidaanko tästäkin syyttää kreikkalaisia? Jumalallisuuden, tuurin ja onnellisuuden kohtalonyhteys löytyykin itse asiassa suurimmassa osista kieliä ja kulttuureja. Shigehiro Oishi Virginian yliopistosta tutki kolmestakymmenestä kulttuurista ja kielestä onnellisuuden kielellistä määritettä, jo niin antiikin kreikkalaiset kuin kiinalaisetkin uskoivat onnellisuuden tulevan annettuna, johon ihmisellä ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tämä yhteys on periytynyt myös suurimpaan osiin kieliä ja onnellisuussanan alkuperään, jossa on vahva kytkentä sattumaan.

Aristoteles määritteli, että onnellisuus on ihmisen päämäärä. Mutta miten voimme rakentaa oman olemassaolomme sattuman varaan. Onnellisuutta leimannut jumalallisuus lieventyi vasta valistuksen aikana, ja pienen myönnytyksen teki Lutherkin 1500-luvulla, todetessaan, että onni ei ole synti. Onnellisuuskonsepti muuttui maalliseksi viimeistään Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa, jossa Thomas Jefferson julisti onnellisuuden olevan pyrkimys henkilökohtaiseen vaurauteen. Tätä tukee myös Oishin tutkimus, jonka mukaan englannin sukuisissa kielissä onnellisuus on henkilön itsensä vallassa, eikä siihen liity sattumanvaraista kytkentää.

onnellisuus

Etsin omista kuvista kuvaa, johon kiteytyisi onnellisuus. Aika monelle eksoottinen matkakohde, hiekkaranta, aurinko, kuppi kahvia kuvaa ainakin hetkellistä onnea. Kuitenkin olen kuvassa ehkä onnettomampi kuin koskaan elämässäni. Olen juuri käynyt läpi avioeron, lapsen keskenmenon ja olen yksin jouluna. Kuitenkin tämä onnettomuuden aika oli yksi elämäni opettavaisempia ja kasvattavampia aikoja elämässäni. Muista kun itket naama märkänä lattialla, vielä ne hyvät ajat koettavat, jos niihin jaksat uskoa.  

Mitä onnellisuus on?

Onnellisuus lienee vakio, johon eri ihmiset kansasta, kulttuurista tai perinteistä riippumatta pyrkivät. Tavat tavoitella ja saavuttaa onnea tosin vaihtelevat. Pieni osa ihmisistä saattaa kokea, että eivät ansaitse onnea, mutta tämä on oma tragediansa, johon yleisesti liittyy häpeää tai riittämättömyydentunnetta.

Filosofti Demokritos kuvaili onnea olemalle tyytyväinen siitä mitä on, ja olla murehtimatta sitä mitä ei ole. Onnellisuus on yksi laajaan kirjoitetuimmista filosofisista teemoista, mutta voitaneen yleistää, että kyse on ihmisen, pidempään jatkuvasta tyytyväisyydestä ja tasapainosta. Tasapaino, kultainen leikkaus, kultainen keskitie. Hyvien asioiden tasapaino. Tila, jossa hyviä asioita on pitkään enemmän kuin huonoja asioita.

Toki onnellisuus on myös subjektiivinen kokemus ja nairobilaisessa slummissa asuvan lapsen käsitys onnellisuudesta poikkeaa aika paljon keskiluokkaisesta suomalaisesta tai miljardööriperheessä asuvan saudilapsen mielikuvasta onnellisuudesta.

Kolikon kääntöpuoli

Ihmisen elämään vaikuttaa kaksi perusvoimaa; tarve lisääntyä ja olla onnellinen. Lisääntyminen on helppoa, vaihtoehtoja ja partnereita on joka puolella. Lisääntyminen on ihmisen DNA:ssa ikään kuin sisäänrakennettu. Onnellisuuteen on puolestaan sisäänrakennettu paradoksi; se minkä luulet tekevän sinut onnelliseksi pettää sinut.

Yksittäinen asia ei tee ketään onnelliseksi. Lottovoitto tai maailmanympärimatka saattaa ilahduttaa, mutta onnellisuutta ne eivät takaa. Onnellisuus on löydettävä sisältä, omista päämääristä ja pyrkimyksestä rakentaa elämää, joka mahdollistaa onnellisuuden.  Onnen siemenet kylvetään huonoina aikoina. Vain ymmärtämällä mitä epäonni  ja onnettomuus on voi saavuttaa oikean onnellisuuden tilan – ja ennen kaikkea oppia arvostamaan sitä.

Länsimaisessa pikavoittokulttuurissa onneen etsitään oikotietä. Onnellisuutta määritetään myös pitkälle ulkopuolisten odotusten kautta. Jos kouluttaudun, hankin hyvän työn, saan lapsia, farmariauton niin elämästä tulee myös onnellista. Vahva ulkoinen arvostus ja hyväksyntä voi luoda onnellisuuden kaltaiset puitteet, vaikka elämä itsessään ei olisi sisällöltään oikeasti kovin onnellista. Uskon, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kokevat olevansa onnellisia, ja vasta vähän myöhemmin ehkä havahtuvat eläneensä ns. ulkoista onnellisuutta, jonka joku toinen on määritellyt.

Miten rakentaa onnellinen elämä

Onnellisuus on kuin rakkaus, se kantaa hetken, mutta sitä on vaalittava jatkuvasti, jotta se kestäisi. Yksittäisiin asioihin nojautumalla onni ei kestä. Väitän, että jos kysytään mikä tekisi sinut onnelliseksi ja se annettaisiin, niin kahden kuukauden tai vuoden kuluttua se ei enää tekisi onnelliseksi vaan haluaisit jotain muuta. Siksi onnellisuutta tulisi rakentaa pitkäkestoisempien voimien ympärille.

  • koe paljon asioita niin tiedät mitä haluat ja myös, että mistä et pidä
  • yksin on vaikea olla onnellinen
  • aina ei voi olla onnellinen
  • ja aina voit olla vähän onnellisempi kuin nyt olet

Onnellisuus mielletään helposti nopeana huumaavana olotilana, mutta todellinen onnellisuus on enemmänkin pitkä tasapainoinen tila, jossa elämän eri parametrit ovat kohdallaan:

  • ulkoinen arvotus ja hyväksyntä
  • kokemukset ja tyytyväisyys elämään tähän saakka
  • rakkaita ihmisiä ympärillä – partneri, lapset, perhe, ystävät, kuorokaverit..
  • mielekästä tekemistä työssä ja vapaa-ajalla
  • kohtuullinen terveys
  • kohtuullinen taloudellinen tila

 Tässä myös 10 tieteellisesti todistettua asiaa, jotka lisäävät onnellisuutta:

  1.  Liiku enemmän – lyhytkin treeni on tehokas, jopa muutaman minuutin treeni pari kertaa viikossa auttaa merkittävästi.
  2.  Nuku enemmän – hanki hyvä sänky. Pirteänä huonot asiat vaikuttavat vähemmän. Nukut 1/3 elämästäsi, hyvät yöunet ovat halpa ja kannattava investointi.
  3.  Muuta lähemmäksi työpaikkaa – lyhyt työmatka on arvokkaampi kuin iso talo.
  4.  Vietä enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa – kaduttaa kuolivuoteella vähemmän
  5.  Ulkoile enemmän – raikas ulkoilma ja luonto ehkäisee tehokkaasti esim. masennusta.
  6.  Auta muita – tavaran ostaminen toiselle tekee onnellisemmaksi kuin saman ostaminen itselle.
  7.  Hymyile enemmän – opettele hymyilemään peilin edessä.
  8.  Suunnittele matkaa – itse asiassa matkalle ei ole pakko edes lähteä, jo pelkkä suunnittelu riittää.
  9.  Syö parempaa ruokaa – puhdas ja prosessoimaton ruoka pitää kehon ja mielen vireänä
  10.  Pysähdy – Anna ajatuksille aikaa ja rauhoitu

Ja vielä 10  omakohtaista muistutusta aiheesta

  1. Muista unelmoida – Unelmat rakentavat tiekarttaa onnelliseen elämään.
  2. Muista olla kiitollinen – asiat muuttuvat nopeasti itsestäänselvyyksiksi
  3. Muista opettell epäonnistumaan kunniakkaasti – ota epäonnistuminen kokemuksena
  4. Muista, että toisen onnellisuus ei ole sinulta pois
  5. Muista arvostaa asioita – arvosta myös pieniä asiota
  6. Muista hakeutua tekemään mielekkäitä töitä – olet kolmasosan arjesta töissä, on parempi tykätä siitä
  7. Muista opetella luopumaan – vain luopumalla voit saada uutta
  8. Muista, että onnellisuus on myös mielentila, jonka voit valita
  9. Muista opetella murehtimaan vähemmän asioista joihin et voi vaikuttaa
  10. Ja tärkein: Muista, että olet itse vastuussa onnellisuudestasi – älä syytä muita
Kategoria(t): Viisasteluja