Kaikki Guggenheim-museot ovat menestyksiä!

Guggenheim-uutisointi leimahti jälleen käyntiin uuden toteutusehdotuksen myötä. Molemmat taistelulinjat heräsivät korsuistaan ja päätön kinastely alkoi puolesta ja vastaan. Aihe kiinnostaa henkilökohtaisesti, koska olen kauttalinjan kulttuurihankkeiden ja kaikenlaisen sivistyksen ja kaupunkikulttuurin edistyksen vankkumaton kannattaja. Keskustelu on kovin tunnepitoista, ajoittain älyllisesti hieman laiskaa ja vilisee väärää tietoa.

Ohessa muutamia havaintoja keskustelusta.

Vastustajaleirissä usein viitataan epäonnistuneisiin Guggenheim-hankkeisiin ja miksi se Suomessa menestyisi, jos se ei menesty missään muualla?

Maailmassa on tällä hetkellä 3 toiminnassa olevaa Guggenheim-museota. Kyseessä ovat ne museot, jotka ovat toimineet mallilla, jota myös Helsinkiin ajetaan. Eli kunnianhimoinen museorakennus on rakennettu osana hanketta.

1. Solomon R. Guggenheim -museo New York on NYC:n neljänneksi vieraillun museo, jossa on kattavia vaihtuvia näyttelyitä. Museossa vierailee noin miljoona ihmistä vuosittain. Museo on avattu vuonna 1959.

2. Peggy Guggenheimin museo Venetsiassa on arvostettu nykytaiteen museo ja Venetsia vieraillun museo. Museo siirtyi Solomon R. Guggenheim-säätiölle vuonna 1979. Museossa vieraille reilu 500.000 ihmistä vuosittain.

3. Guggenheimin museoista tunnetuin sijaitsee Bilbaossa ja sen menestys on innostanut Säätiötä laajentamaan toimintaansa. Bilbaon Guggenheim avautui yleisölle vuonna 1997. Tutkimusten mukaan museo toi viiden ensimmäisen toimintavuotensa aikana Baskimaahan yli miljardi dollaria, enemmän kuin kymmenen kertaa museon rakennuskustannukset, sekä yli 190 miljoonaa dollaria paikallisina verotuottoina.

Kaikkien toiminnassa olevien museoiden voidaan katsoa olevan menestyksiä!

Helsinki olisi hieno jatke tällä listalle.

No entäs ne katkerat epäonnistumiset joihin taajaan viitataan?

Guggenheim Berliini oli Deutche Bankin hallintorakennuksen katutasossa sijaitseva n. 350M2 kokoinen näyttelytila, jonka kokoelma koostui pitkälle Deutche Bankin teoksista. Yhteistyö näyttelyn ylläpitämisestä kesti vuodesta 1997 vuoteen 2012. Tänä aikana näyttelyt houkuttelivat n. 2 miljoonaa kävijää.

Guggenheim Las Vegas oli Venetia-hotellissa sijaitseva pieni näyttelytila, joka perustettiin Guggenheimin ja Pietarin Eremitaasin yhteistyönä. Vuonna 2001 avattu museo kerkesi houkuttelemaan reilu miljoona vierailijaa ennen kuin se suljettiin vuonna 2008.

Guggenheim Meksiko – Guadalajaran kaupunkiin suunniteltu kunnianhimoinen museoprojekti ei päässyt suunnitteluastetta pidemmälle, koska sen tavoitteesta rakentaa näyttävä ja kallis museokokonaisuus ei haluttu tinkiä. Projekti haudattiin vuonna 2008.

Guggenheim Abu Dhabi – Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin rakennettava museo hanke on ollut käynnissä pitkään ja siinä on ollut useita viivästyksiä. Tähän asti suurimman Guggenheim-museon rakentaminen on jälleen vauhdissa ja museon arvellaan avautuvan vuonna 2018.

Myös Liettuan Guggenheimista on liikkunut huhuja, mutta itse museota ei ole koskaan ollutkaan tarkoitus rakentaa; kyseessä oli ainoastaan Guggenheim-säätiön konsultointi.

Itse Guggenheim-museot ovat vetovoimaisia turistinähtävyyksiä sekä kulttuurikeskuksia. Helsingin mallilla rakennetut museot ovat kestäneet hyvin aikaa ja ovat olleet hyviä investointeja kotikaupungeille. Parista lopettaneesta väliaikasnäyttelystä on nostettu kohtuuton esimerkki Guggenheimin toimimattomuudesta. Toisin sanoen, asiasta vaan ei ole jaksettu ottaa selvää.

Rahoitus perspektiiviin

Jokaista suurta kulttuurihanketta on vastustettu vimmalla, niin Oopperataloa, Kiasmaa ja viimeksi Musiikkitaloa.

Musiikkitalo on projektina samaa kokoluokkaa Guggenheimin kanssa. Sen rakentaminen maksoin n. 160 miljoonaa ja sen rahoitti puoliksi valtio ja toisesta puoleta vastasi mm. Helsingin kaupunki ja YLE. Vaikka vastustus oli kovaa hankkeelle ei siitä samanlaista koko kansan huvia saatu aikaiseksi.

Kansallisoopperaa tuetaan vuosittain n. 40 miljoonalla eurolla. Oopperassa käy vajaat 300.000 henkeä vuosittain.

Jo tähän mennessä Guggenheim on kerännyt ennätyksellisen paljon yksityistä rahaa verrattuna mihinkään aiempaan kulttuurihankkeeseen. Helsingin kaupungille esitetty 80 miljoonan rahoitus saattaa kuulostaa isolta, mutta Oy Helsinki Ab on jättimäinen konserni. Vuotuinen liikevaihto on lähes 5 miljardia euroa. Tälle vuodelle ylijäämää on budjetoitu vajaa 400 miljoonaa ja Helsigin investointivarat ovat reilu 800 miljoonaa.

Yksityiset rahoittajat koostuvat pitkälti suoraan tai epäsuoraan matkailualan toimijoista. Yksityisellä sektorilla on vahva usko, että Guggenheim nostaa Helsingin matkustajamääriä. Tällöin myös Helsinki, Suomen valtio ja yksityiset yrityksen hyötyvät projektista, joka on investointina verrattain pieni.

Toivottavasti saan tulevaisuudessa nauttia kulttuurillisesti vilkkaasta Etelärannasta, enkä pyöriä vanhan terminaalin parkkipaikalla.

Yksi Guggenheim minulle kiitos!