Onnellisuutta metsästämässä

”Onni tarkoittaa arkikielessä usein jonkin toimijan kannalta edullista, sattumanvaraista tapahtumaa.” – Wikipedia 

Kuulostaa kovin suomalaiselta, että onnellisuus sanan etymologia on sattumanvaraisuudessa. Ehkä Acrigolalla kävi lipsahdus eikä ajatellut asiaa sen pidemmälle. Vai voidaanko tästäkin syyttää kreikkalaisia? Jumalallisuuden, tuurin ja onnellisuuden kohtalonyhteys löytyykin itse asiassa suurimmassa osista kieliä ja kulttuureja. Shigehiro Oishi Virginian yliopistosta tutki kolmestakymmenestä kulttuurista ja kielestä onnellisuuden kielellistä määritettä, jo niin antiikin kreikkalaiset kuin kiinalaisetkin uskoivat onnellisuuden tulevan annettuna, johon ihmisellä ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tämä yhteys on periytynyt myös suurimpaan osiin kieliä ja onnellisuussanan alkuperään, jossa on vahva kytkentä sattumaan.

Aristoteles määritteli, että onnellisuus on ihmisen päämäärä. Mutta miten voimme rakentaa oman olemassaolomme sattuman varaan. Onnellisuutta leimannut jumalallisuus lieventyi vasta valistuksen aikana, ja pienen myönnytyksen teki Lutherkin 1500-luvulla, todetessaan, että onni ei ole synti. Onnellisuuskonsepti muuttui maalliseksi viimeistään Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa, jossa Thomas Jefferson julisti onnellisuuden olevan pyrkimys henkilökohtaiseen vaurauteen. Tätä tukee myös Oishin tutkimus, jonka mukaan englannin sukuisissa kielissä onnellisuus on henkilön itsensä vallassa, eikä siihen liity sattumanvaraista kytkentää.

onnellisuus

Etsin omista kuvista kuvaa, johon kiteytyisi onnellisuus. Aika monelle eksoottinen matkakohde, hiekkaranta, aurinko, kuppi kahvia kuvaa ainakin hetkellistä onnea. Kuitenkin olen kuvassa ehkä onnettomampi kuin koskaan elämässäni. Olen juuri käynyt läpi avioeron, lapsen keskenmenon ja olen yksin jouluna. Kuitenkin tämä onnettomuuden aika oli yksi elämäni opettavaisempia ja kasvattavampia aikoja elämässäni. Muista kun itket naama märkänä lattialla, vielä ne hyvät ajat koettavat, jos niihin jaksat uskoa.  

Mitä onnellisuus on?

Onnellisuus lienee vakio, johon eri ihmiset kansasta, kulttuurista tai perinteistä riippumatta pyrkivät. Tavat tavoitella ja saavuttaa onnea tosin vaihtelevat. Pieni osa ihmisistä saattaa kokea, että eivät ansaitse onnea, mutta tämä on oma tragediansa, johon yleisesti liittyy häpeää tai riittämättömyydentunnetta.

Filosofti Demokritos kuvaili onnea olemalle tyytyväinen siitä mitä on, ja olla murehtimatta sitä mitä ei ole. Onnellisuus on yksi laajaan kirjoitetuimmista filosofisista teemoista, mutta voitaneen yleistää, että kyse on ihmisen, pidempään jatkuvasta tyytyväisyydestä ja tasapainosta. Tasapaino, kultainen leikkaus, kultainen keskitie. Hyvien asioiden tasapaino. Tila, jossa hyviä asioita on pitkään enemmän kuin huonoja asioita.

Toki onnellisuus on myös subjektiivinen kokemus ja nairobilaisessa slummissa asuvan lapsen käsitys onnellisuudesta poikkeaa aika paljon keskiluokkaisesta suomalaisesta tai miljardööriperheessä asuvan saudilapsen mielikuvasta onnellisuudesta.

Kolikon kääntöpuoli

Ihmisen elämään vaikuttaa kaksi perusvoimaa; tarve lisääntyä ja olla onnellinen. Lisääntyminen on helppoa, vaihtoehtoja ja partnereita on joka puolella. Lisääntyminen on ihmisen DNA:ssa ikään kuin sisäänrakennettu. Onnellisuuteen on puolestaan sisäänrakennettu paradoksi; se minkä luulet tekevän sinut onnelliseksi pettää sinut.

Yksittäinen asia ei tee ketään onnelliseksi. Lottovoitto tai maailmanympärimatka saattaa ilahduttaa, mutta onnellisuutta ne eivät takaa. Onnellisuus on löydettävä sisältä, omista päämääristä ja pyrkimyksestä rakentaa elämää, joka mahdollistaa onnellisuuden.  Onnen siemenet kylvetään huonoina aikoina. Vain ymmärtämällä mitä epäonni  ja onnettomuus on voi saavuttaa oikean onnellisuuden tilan – ja ennen kaikkea oppia arvostamaan sitä.

Länsimaisessa pikavoittokulttuurissa onneen etsitään oikotietä. Onnellisuutta määritetään myös pitkälle ulkopuolisten odotusten kautta. Jos kouluttaudun, hankin hyvän työn, saan lapsia, farmariauton niin elämästä tulee myös onnellista. Vahva ulkoinen arvostus ja hyväksyntä voi luoda onnellisuuden kaltaiset puitteet, vaikka elämä itsessään ei olisi sisällöltään oikeasti kovin onnellista. Uskon, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka kokevat olevansa onnellisia, ja vasta vähän myöhemmin ehkä havahtuvat eläneensä ns. ulkoista onnellisuutta, jonka joku toinen on määritellyt.

Miten rakentaa onnellinen elämä

Onnellisuus on kuin rakkaus, se kantaa hetken, mutta sitä on vaalittava jatkuvasti, jotta se kestäisi. Yksittäisiin asioihin nojautumalla onni ei kestä. Väitän, että jos kysytään mikä tekisi sinut onnelliseksi ja se annettaisiin, niin kahden kuukauden tai vuoden kuluttua se ei enää tekisi onnelliseksi vaan haluaisit jotain muuta. Siksi onnellisuutta tulisi rakentaa pitkäkestoisempien voimien ympärille.

  • koe paljon asioita niin tiedät mitä haluat ja myös, että mistä et pidä
  • yksin on vaikea olla onnellinen
  • aina ei voi olla onnellinen
  • ja aina voit olla vähän onnellisempi kuin nyt olet

Onnellisuus mielletään helposti nopeana huumaavana olotilana, mutta todellinen onnellisuus on enemmänkin pitkä tasapainoinen tila, jossa elämän eri parametrit ovat kohdallaan:

  • ulkoinen arvotus ja hyväksyntä
  • kokemukset ja tyytyväisyys elämään tähän saakka
  • rakkaita ihmisiä ympärillä – partneri, lapset, perhe, ystävät, kuorokaverit..
  • mielekästä tekemistä työssä ja vapaa-ajalla
  • kohtuullinen terveys
  • kohtuullinen taloudellinen tila

 Tässä myös 10 tieteellisesti todistettua asiaa, jotka lisäävät onnellisuutta:

  1.  Liiku enemmän – lyhytkin treeni on tehokas, jopa muutaman minuutin treeni pari kertaa viikossa auttaa merkittävästi.
  2.  Nuku enemmän – hanki hyvä sänky. Pirteänä huonot asiat vaikuttavat vähemmän. Nukut 1/3 elämästäsi, hyvät yöunet ovat halpa ja kannattava investointi.
  3.  Muuta lähemmäksi työpaikkaa – lyhyt työmatka on arvokkaampi kuin iso talo.
  4.  Vietä enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa – kaduttaa kuolivuoteella vähemmän
  5.  Ulkoile enemmän – raikas ulkoilma ja luonto ehkäisee tehokkaasti esim. masennusta.
  6.  Auta muita – tavaran ostaminen toiselle tekee onnellisemmaksi kuin saman ostaminen itselle.
  7.  Hymyile enemmän – opettele hymyilemään peilin edessä.
  8.  Suunnittele matkaa – itse asiassa matkalle ei ole pakko edes lähteä, jo pelkkä suunnittelu riittää.
  9.  Syö parempaa ruokaa – puhdas ja prosessoimaton ruoka pitää kehon ja mielen vireänä
  10.  Pysähdy – Anna ajatuksille aikaa ja rauhoitu

Ja vielä 10  omakohtaista muistutusta aiheesta

  1. Muista unelmoida – Unelmat rakentavat tiekarttaa onnelliseen elämään.
  2. Muista olla kiitollinen – asiat muuttuvat nopeasti itsestäänselvyyksiksi
  3. Muista opettell epäonnistumaan kunniakkaasti – ota epäonnistuminen kokemuksena
  4. Muista, että toisen onnellisuus ei ole sinulta pois
  5. Muista arvostaa asioita – arvosta myös pieniä asiota
  6. Muista hakeutua tekemään mielekkäitä töitä – olet kolmasosan arjesta töissä, on parempi tykätä siitä
  7. Muista opetella luopumaan – vain luopumalla voit saada uutta
  8. Muista, että onnellisuus on myös mielentila, jonka voit valita
  9. Muista opetella murehtimaan vähemmän asioista joihin et voi vaikuttaa
  10. Ja tärkein: Muista, että olet itse vastuussa onnellisuudestasi – älä syytä muita
Kategoria(t): Viisasteluja
3 comments on “Onnellisuutta metsästämässä
  1. Tero Pajunen sanoo:

    Kirjoituksen sisällöstä välittyy tunne, että kirjoittaja on perehtynyt aiheeseen liittyvään taustatietoon, pohtinut asiaa omakohtaisesti ja kokee tärkeäksi avata dialogi muiden kanssa.

    Neurotieteellinen näkemys esitettyyn asiaan on, että onnellisuus on loppujen lopuksi aivokemiaallinen ilmiö, joka voidaan todentaa mittaamalla. Zen-buddhalaismunkki puolestaan pitäisi (subjektiivista) onnellisuutta absurdina illuusiona. Näiden kahden väliin mahtuu suhteellisen monta eri kategorista koulukuntaa, joista yksikään ei suoranaisesti kykene antamaan täysin holistista näkemystä onnellisuuden viitekehyksestä.

    Maslow’n tarvehierarkia toimii edelleen varsin hyvin keskustelua ohjaavana työkaluna, mutta jokin itsestään irrotettu ulottuvuus, jota voidaan kutsua esim. elämän (kokonaisvaltaiseksi) merkityksellisyydeksi, siitä tuntuu puuttuvan.

    Korjatkaa jos olen täysin väärässä.

    Itse olen jokseenkin pohtinut altruismia. En tosin suoranaisesti onnellisuuden näkökulmasta katsottuna. Altruismissa itseäni kiinnostaa lähinnä miksi se on luonnossa – myös karvattomien savanniapinoiden (ihmisten) keskuudessa – niin harvinainen ilmiö.

    TED:sta löytyy muuten myös onnellisuutta koskevia esityksiä
    http://www.ted.com/topics/happiness

  2. juhaviitala sanoo:

    Mietin pitkään, että otanko tuon maslowin tähän mukaan, mutta se tuo mielestäni hieman länsimaisen aspektin tähän. Olen nähnyt niin paljon maslowin hierarkian alaportailla olevia ihmisiä maailmalla, joilta puuttuu kaikki, mutta tuntuvat olevan kuitenkin onnellisia.

    Aihe on niin käsitelty läpi historian, että tuosta on vaikea kirjoittaa totuuksia. Onnellisuus on kuitenkin aina subjektiivinen kokemus, joka rakentuu jokaisella yksilöllä eri tavalla. Eri kulttuurit rakentava erilaisia onnellisuusmalleja joihin voidaan tavoitella ja elää näin rakennettua onnellisuutta. Kuitenkin on olemassa pieniä totuuksia, joilla varmasti voidaan edesauttaa onnelisuuteen liittyvien tekijöiden mahdollistumista. Joillekin altruismi tarjoaa tätä. Ja tuosta rakkauden, altruismin, pienten hyvien tekojen kumulatiivisesta vaikutuksesta ympäristöön kirjoitan vielä joskus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: