Veropakolaisuudesta

Björn Wahlroosin ”veropakolaisuus” oli viime viikon ykkösuutinen. Tapaushan on herkullinen ja vapauttaa heterogeenisesti koko kansan ja median kertomaan mielipiteensä aiheesta. Tämä on yksinkertainen asia ja siitä on helppo olla jotain mieltä, sen taakse ei kutoudu valtavaa turvallisuupoliittista verkostoa tai vaikeasti ymmärrettävää talousviidakkoa, mikä vaikeuttaa esim. Natosta tai EU:sta argumentoitujen kannannottojen kirjoittamisen. Kommentteja aiheesta värittävät yleinen paha olo, kateus ja väärin kohtelu. Pyytäisin kuitenkin, että mietittäisiin hieman tarkemmin, mistä esim. Nallen päätös ruotsiin muutosta rakentuu.

Siskoni kysyi kommenttiani Facebookissa aiheeseen, tai itse asiassa alla olevaan tarinaan, joka on levinnyt kulovalkean lailla. En malttanut olla ottamatta tilaisuudesta vaaria.

Tämähän on loistava satu ja tarina. Jatkan sitä hieman, koska tässä on nyt tehty hätäisiä johtopäätöksiä, eikä tarinaa kerrottu kokonaan.

nalle

Jotenkin tämä edellisen postauksen kuvitus sopi myös tähän. Ruotsi vie meidän viimeisetkin veromarkat.

Tarina alkaa näin:

Kymmenen henkeä menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku kaikille yhteensä on 100 €. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1 €, kuudes maksaisi 3 €, seitsemäs 7€, kahdeksas 12 €, yhdeksäs 18 €. Kymmenes – rikkain – maksaisi 59 €.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. ”Koska olette niin hyviä asiakkaita” hän sanoi ”saatte 20 € alennusta”. Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80 €.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2 € per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33 €? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2 €, seitsemäs 5 €, kahdeksas 9 €, yhdeksäs 12 € ja kymmenes 52 €. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. ”Minä säästin vain 1 € kahdestakymmenestä” aloitti Jutta. ”Mutta Nalle tienasi 7 €!”

”Aivan” jatkoi Timo ”Minäkin sain vain 1 €. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!”.

”On se niin väärin” jatkoi seitsemäs” Miksi öykkäri Wahlroos saa 7 € kun minä sain vain 2 €?”.

”Hetkinen” huusivat neljä ensimmäistä, Arhinmäki tovereineen, yhteen ääneen. ”Me emme saaneet mitään!”. ”Köyhiä riistetään!”. Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä Nallea kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana rikkain, öykkäri-Nalle, ei tullutkaan illalliselle. Näin ollen muut yhdeksän söivät ilman häntä. Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52 €.

Tarina ei kuitenkaan loppunut tähän…

Nalle mietti konfliktia viikon, mutta koska tämä ei ollut ensimmäinen kerta kun hän sai turpaansa vääryttä kokeneilta ystäviltään, hän päätti antaa anteeksi. Nalle palasi illalliselle seuraavalla viikolla. Saavuttuaan ravintolaan seurue sai harmikseen kuulla, että he eivät saaneet enää alennusta, koska Päivi oli säätänyt lain, minkä johdosta yritysasiakkaat olivat kadonneet ravintolasta.

Lisäksi Päivä oli säätänyt, että ravintoloiden tuli sulkea ovensa hyvissä ajoin, jonka vuoksi seurueen illallisiaikaa tuli siirtää aikaisemmaksi. Uusista säännöistä huolimatta seurue päätti kuitenkin tulla seuraavana päivänä uudestaan, hieman aikaisemmin.

Seuraavana päivänä 18e maksava henkilö ilmoitti, että hänellä alkoi yt-neuvottelut, ja tästä syystä hän maksaisi enää 7euroa ja muiden pitäisi maksaa enemmän. Yhdessä kuitenkin soviittiin, että parempi, jos Nalle maksaa 11e enemmän. Koska tällä saatiin rauha aikaiseksi jatkettiin illallisia normaalisti.

Jyrki ei kuitenkaan katsonut hyvällä, että Nalle maksaa muiden ruuat. Vaan päätti, että muiden ruokailijoiden tulee maksaa 30% Nallen maksamasta osasta veroa. Ja tästä syystä Nalle lasku nousi 79euroon. Nalle oli kuitenkin itsekin vanha yliopisto-opiskelija ja oli saanut elämänsä aika paljon mammomaan ja päätti, että yhdessä on kuitenkin kiva syödä ja jatkoi laskun maksua.

Kuukausi kului ja hallitus mietti, että miten he saavat tälläisen toisten aterioiden maksamisen kuriin. He tekivät päätöksen, että Nallen pitää maksaa hänen 79euron osuudestaan korotettua arvonlisäveroa. Laskuun lisättiin 12% ALV:tä, jolloin Nallen ruokalaskun hinnaksi tuli 89e.

Päivät vierivät ja taloustilanne Suomessa kävi entistä huonommaksi. Seurueessa monella oli YT:t päällä, täksi aikaa oltiin sovittu, että ravintola antaa muun porukan syödä velaksi, mutta Nalle maksaa edellen 89e.

Tilanne oli siis seuraava: neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaneet mitään, viides söi 1 € velaksi, kuten myös kuudes 3 €, seitsemäs ja yhdeksäs 7€, kahdeksas 12 €. Kymmenes – eli Nalle maksoi 89 €. Sadan euron illallinen siis maksoi 119e. Josta ravintolalla tuli 30e velkaa, joka ilta.

Kuukaudet kuluivat ja hallitus päätti, että Nallen pitää selkeästi maksaa enemmän veroja, koska hänellä on varaa maksaa muiden illalliset. Tehtiin kattava leikkauslista ja veroja korotettiin niin, että Nallen 89euron illallislaskua varten hänen pitäisi tienata reilusti yli 200e.

Eräänä iltana Nalle kysyi, että miten muulla porukalla menee? Kaikki totesivat, että tiukkaa on, mutta onneksi ovat kaikki saaneet työtä julkiselta sektorilta. Ja koska Nalle joka tapauksessa maksaa heidän palkkansa, niin olisi reilua, jos Nalle maksaa myös heidän illalliset jatkossakin.

Tämän kuultuaan Nalle sai tarpeekseen ja päätti muuttaa Ruotsiin ja söi illalliset jatkossa muiden ruotsiinmuuttajien kanssa.

Tarinan opetus?

Kuten nähty monessa tapauksessa eivät verojen kiristäminen nosta verotuottoja huonossa taloustilanteessa.. Autovero, alkoholivero..

Jostain syystä alkuperäisesä tarinassa on menneet ns. puurot ja vellit sekaisin ja Nallen muutto on saatu hallituksen vasemmanlaidan ja opposition syyksi. Vaikka käytännössä kaikista veronkiristyksistä ym. on päättänyt oikeistohallitus. Sama hallitus, jonka valtakauden aikana julkisen talouden osuus Suomen BKT:sta on kasvanut yli 40%:n. Samaan aikaan näiden julkisten alojen palkat on noussut n. 40%. Samaan aikaa tehdän leikkauslistoja, joilla viedään lapsilta, eläkeläisiltä, duunareilta ja rikkailta. Mutta julkisen talouden turvonneisiin kustannuksiin ei uskalleta koskea.

Jos joku onnistuu Suomessa rikastumaan on hän maksanut joka tapauksessa niin paljon veroja, että jokaisen tulisi olla ylpeä jokaisesta suomalaisesta miljonääristä.

* En pysty viittaamaan alkuperäisin tarinan kertojaan, koska se ei ole ilmeiesti tiedossa. Tämä on siis lainattu suoraan FB:ssä liikkuneesta ketjukirjeestä.

** Mainittakoon vielä, henkilökohtaisesti koen, että Nallen ja muiden veropakolaisten toimet eivät ole oikein, mutta ymmärrettäviä.

 

Kategoria(t): Viisasteluja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: